Elämäntapaintoleranssi

Laktoosi-intolerantikkona eläminen ei ole nykyisin ongelma eikä mikään. Mutta mitä tehdä vastahankaisten ihmisten kanssa, joilla tuntuu olevan terveellisten elämäntapojen intoleranssi? Mediassa on ollut aika villejä kommentteja meidän ammatin tarkoitusperistä ja tiedoksi nyt vaan, että meidän työn tarkoitus on saada ihmiset elämään pidempään ja terveempinä – tutkituin konstein. Simple as that. Miten sitten saisi vastahankaisen asiakkaan innostumaan ja motivoitumaan elämäntapojen muutoksesta?

Ruokailuissa argumentti on yleensä: ”Mutta kun se on niin hyvää.” Toinen yhtä ponteva ja umpikujaan johtava kommentti on: ”Mutta kun mä en tykkää siitä.” Yleensä viitataan kasviksiin, joskus kalaan. Kolmas on: ”Mutta kun mä en jaksa laittaa ruokaa.” Ongelmahan näissä on, että ihminen on asenteen tasolla naimisissa muutosvastaisuuden kanssa. Ikäänkuin maailma olisi mustavalkoinen, joko ruoka on hyvää tai pahaa, joko tykkää tai ei tykkää, joko jaksaa tai ei jaksa. Nämähän on kaikki subjektiivisia mielipiteitä eikä universaaleja totuuksia. Siten niitä pystyy muokkaamaan, jos haluaa ja edes kokeilee niitä muuttaa.

Asioista voi oppia pitämään, ruoanlaitto nopeutuu ja helpottuu, kun sitä tekee. Lempiargumenttini varsinkin äijien kanssa on kysyä, että tykkäsitkö oluesta ekan kerran kun maistoit. Yleensä ei olla tykätty, mutta on kyllä huolehdittu siitä, että sitä on tullut opeteltua juomaan ja siitä nauttimaan. 😉 Sama pätee muihinkin muutoksiin, kandee pitää mieli avoinna. Kaikesta ei tietenkään tarvitse tykätä tai kaikkea syödä, mutta jos ruokavaliosta puuttuu lähes täysin kasvikset, niitä on pakko opetella syömään (tästä aiheesta muistelen Pöperöproffa-bloigssa olleen juttua useasti). Ihminen, joka on ennen saalistanut ruokansa, voisi kunnioittaa edes hieman historiaansa ja sentään laittaa sen ruoan, jonka pussiin pakattuna kaupasta kotiin kantaa. Metsälle ei tartte lähteä, jos ei halua. 🙂

Liikunnan esteet alkoi jossain vaiheessa jo naurattaa: talvella on kylmä JA liukasta, ei kuulemma voi liikkua, kesällä on järestään liian kuuma (olen fiksusti ollut sadekesät ulkomailla, joten silloin en ole työskennellyt). Ihmiset ilmeisesti pelkää talvella kaatumista (tosin polvi- tai lonkkavaivaiselle riski on  suuri ja tilanne vakava, jos kaatuu.) Sitä varten saa kyllä nastoja ja suurimmalla osalla suomalaisista on kuitenkin sen verran lämmintä vaatetta kaapissa, että ulos pääsee. Tiettävästi nämä yksilöt poistuvat kodistaan kolmen kriittisimmän talvikuukauden aikana. Suomessa löytyy myös sisätiloihin rakennettuja tiloja, joissa voi kuntoilla ja liikuttaa raajojaan – uida, jumpata, jopa juosta ja pyöräillä.

Kesän kuumuus. Mitä tähän nyt voi sanoa. Suomalaiset urputtaa, kun on kylmä (eli – 10 astetta vähemmän) ja kuuma (+ 15 astetta enemmän). Minä sen sijaan olen sitä mieltä, että koska se kesä on täynnä valoa, liikkua voi yötä myöten. Ei se uni tule kuitenkaan silmään vielä kympiltä kesällä. Seinäjoen aikoihin muistan käyneeni Katrin (silloisen harjoittelijan) kanssa ysin kympin maissa pyörälenkillä maastossa. Oli hauskaa. Kesäisin lenkkeilen joskus kuuden aikaan ennen töitä tai myöhään yöllä. Heräilevässä ja öisessä metsässä on jotain maagista ja jännittävää. Seinäjoella työskennellä jännitystä tosin lisäsi tieto, että karhuhavaintoja oli tehty alueella. Lähinnä kuitenkin harrastin aamulenkeillä fasaanibingoa. Se on Seinäjoen erikoisuus, suosittelen vieraillessa keväisin. Yleensäkin etsiskelen aina eläinhavaintoja. Se nyt vaan on hauskaa.

Kaikkien ei tietenkään tarvitse olla ennen töitä ADHD:nä lenkillä, mutta voi kyllä miettiä, että onko se kuumuus 24 tuntia päivästä niin hirveä, että se estää liikunnan harrastamisen ja ruumiin liikuttamisen. Juomavyö päälle ja vaikka sauvat matkaa, paussia välillä ja alkuun pieniä lenkkejä. Elimistö myös sopeutuu kuumaan. En silti kannata lenkkeilyä yli 30 asteessa keskipäivällä, eteenkään Afrikan auringon alla. T: tyhmä, kokeiltu on.

Asiasta makkaraan. Kannattaa muuten kokeilla vesijuoksua luonnonvesissä, jos on hyvät ”lenkkeilymaastot” sattuu olemaan lähellä. Se on ihan mahtavaa. Vapaa-ajan viettoon voi kokeilla myös melontaa ja vaikka ihan vaan soutuveneellä soutelua. Jos oikein innostuu, lomat voi viettää kansallispuistoissa liikuskellen. Yksi elämäni ihanimmista viikonlopuista kului meloen (ei tuolloin aiempaa kokemusta) Kolovedellä. Matkan kruunasi ennen reissun loppua ihka oikea saimaannorppa, jota oltiin koko viikonloppu yritetty bongata. Taisi kyynel tirahtaa silmään ja olin liikuttuneessa mielentilassa pitkään. Siinä se tuijotteli vedestä meitä ja me sitä. Kolovedellä voi myös soutaa perussoutuveneellä, jos melominen ei tunnu omalta jutulta.

Uskoisin, että suurin osa kyllä löytää mieleistään kesäliikuntaa, kuin hieman pohtii, mitä olisi kiva tehdä. Se voi olla sulkapalloa takapihalla tai rullaluistelua kaupungin sykkeessä. Jos kuumuus piinaa, kannattaa miettiä, voisiko päivän ohjelmaa muuttaa siten, että viileimpään aikaa pääsee liikkumaan ja kuumimman ajan makoilee riippukeinussa tai biitsillä. Tai tekee töitä ilmastoidussa sairaalassa… 😛

Elämäntapaintoleranssi on onneksi parannettavissa. Ehkäisen  dementiaa töissä, kun keksin kaiken maailman vaihtoehtoja saippuapala-asiakkaille (he, joihin ei tunnu saavan otetta) niin ruokaan kuin liikuntaan liittyen. Lähinnä yritän ehdotella mitä tahansa tekemistä, joka pitäisi nämä ihmiset edes osan iltaa pois television äärestä. Sen näennäisrentouttavuus ei kyllä mielestäni todellisuudessa palauta ketään työpäivän jälkeen tai rentouta levollisille unille. Välillä on vaikea saada muutosta lykittyä käyntiin, mutta ainakin voin rehellisesti sanoa päivän päätteeksi, että parhaani tein. Omahoito jää potilaalle.

melonta

Kolovesi, must go back.

P.S. Jenni L:lle kiitos naururemakan aiheuttaneesta ”elämäntapaintoleranssi” – termistä. 🙂

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s