Kesän iloja

Olen töissä koko kesän. Pyysin tosin palkatonta lomaa huiman viikon Katrin ja mun pyöräretkeä varten. Mutta kesä on aina kesä, vaikka duunia painaisikin.

Muuttoa

Treenikausi (as in vähän rivakampaa liikuntaa enemmän) ei ole kyllä tässä ”vaihdan-paikkakuntaa/työpaikkaa/elämää” – rumbassa varsinaisesti startannut, mutta eipä sitä laakereillakaan ihan ole tullut oltua. Kesäkuun kaksi viikonloppua on mennyt muuttokuorman siirtämiseen Tampereelta Kotkaan – kuorma, joka siirtyy elokuussa sitten Helsinkiin. Kyykkääminen sohva sylissä on tehokasta näemmä, sillä kroppa on kyllä tuntunut aika hellältä kantamispäivien jälkeen.

Mökkeilyä ja pyöräilyä

Muuttaminen voi olla hyödyllistä, mutta ei se nyt mitenkään superhauska liikuntamuoto ole. Toisin kuin mökkipyöräily Katrin kanssa juhannuksena. Jatta huristeli kissojen kanssa biilillä perille, joten matkatavaroita ei ollut riesana.

Pääsen Leppävirralla sijaitsevalle mökille ihan liian harvoin ottaen huomioon, että se on yksi lempipaikoista koko maailmassa. Yleensä tykkään pyöräillä sinne. Pituutta matkalla ei ole huimasti, joku 35 km vanhemmilta, mutta kohtalaisen mäkistä reittiä se kyllä on. Lisähaastetta saa sillä, että pyöräilee matkan mummopyörällä ja kolmella vaihteella. Tavoite oli, että mäkiä ei taluteta. Se toteutui. Ajateltiin ottaa ihan iisisti. Se ei toteutunut. No, onpahan testattu, millaista matkaa ja vauhtia luultavasti päästään pyöräreissun aikaan. Silloin tosin on kamaa mukana, mutta toistaalta ajateltiin pärjätä vähällä ja haista pahalta.

Mökkireissullekin kannoin ihan liikaa tavaraa mukana. Hellettä piti, joten käytännössä kolmikko tassutteli paljain jaloin bikinit päällä koko viikonlopun. Koska ulkolämpötila ei riittänyt, saunottiin paljon. Testattiin myös saunajooga. Naistenlehdessä (on niissä hyviäkin juttuja 😉 ) oli kiva artikkeli aiheesta ja simppelit ohjeet. Hirsisaunassa on onneksi tilaa, joten kaikki mahtui tekemään omaa harjoitustaan rauhassa. Oli kyllä ihanaa ja ajattelin, että pitää Helsingissä käydä ”oikealla” tunnillakin koklaamassa, millaista on ohjattuna. Ohjeet otan talteen, sillä tästä otan kyllä tavan mökillä olessa. 50 asteinen sauna aamulla uinnin kera – aaah!

IMG_0578

Tuo täydellisessä lotusasennossa istuva nainen on siis se, joka ei harrasta jooga.

leenan lookki

Esimerkki mökkipukeutumisesta pyöräretken jälkeen ennen tuvan lämpiämistä. Hölmö ilme kuuluu asuun.

ai kauhee

Kuvaa jotenkin taas viikonlopun sekopäistä ilmapiiriä.

2013-06-23 00.20.33

Epätoivo tikkipokassa

2013-06-23 09.09.56

Katri vastustaa kaikkea vähänkään tyttömäistä touhua. No, toisena yönä suostui ”prinsessaverhon” alle, kun hyttyset oli pitänyt hereillä edellisen yön.

Retkeilyä

Loppukesäkuusta olin ihan poikki. Viikonloput ja osan viikoistakin oli tullut taas kulutettua VR:n penkkejä ahkerasti, joten oli vähän niin kuin pakko jäädä huilimaan Kotkaan. Uusilla paikkakunnilla  Seinäjoesta Melbourneen katson yleensä karttaa ja etsin viheralueita. Luontopolut, retkeilyalueet, puistot – kaikki käy. Lontoossa olen nähnyt puistot ja karhunvattuja notkuvat joenreunukset – museoita en niinkään. Aika paljon puhutaan nykyään kiitollisuuden merkityksestä hyvinvoinnille. Minä olen kyllä erittäin kiitollinen metsälle. Yritän valita myös asuinpaikkani niin, että olen metsän lähellä. Yleensä se tarkoittaa hyviä hiihto- ja lenkkeilymaastoja sekä pyöräreittejä.

Surffailin netissä tietoa Kotkan näkemisen arvoisista kohteista. Santalahden leirintäalue, jossa myös luontopolku. Kuulostaa hyvältä. Sinne siis. Lauantaina söin kunnon lounaan ja sujahdin huimat 7 km matkan hiekkarannan tuntumaan. (Joka sijaitsee sähkölinjojen alla – niitä ei näy mainoskuvissa.) Luontopolun pää löytyi, aloitin mini-seikkailun. Reitti oli tosin merkitty niin hyvin, että minkäänlaista reitiltä harhautumisvaaraa ei todellakaan ollut. Ihania kallioita, metsää, jättimäisiä murikoita rannalla, joiden päällä kiipeillessä ”keksin” uuden harrastuksen – kivikiipeilyn. Olen aina rakastanut rantakivillä tasapainoilua, joten olin erityisen tyytyväinen hienoon ”temppurataan”. Pitäisköhän mun aloittaa myös parkour, kun tätä tarvetta kiipeilyyn ja pomppiseen tuntuu riittävän?

Kuvakavalkadi kertokoon omaa tarinaa. Kesän menovinkki: mene seikkailulle lähimetsään. Suomessa on pilvin pimein näitä kivoja lenkkejä siellä ja täällä.

2013-06-30 14.38.37

Matkalla Langinkosken kuohuille voi seikkailla salaisilla kalastajien raivaamilla poluilla. 🙂

2013-06-29 14.14.19

Ensimmäinen nähtävyys Santalahden luontopolulla. Viestittää jotain merenkulkijoille (”tässä on ranta?”).

2013-06-29 14.26.02

Levätöhnä rannassa ei houkuttanut uimaan, mutta oli hienon väristä toljotella.

2013-06-29 14.27.00

Joku, kuten maantieteilijä-veljeni, voisi selittää, miten rantakalliion syntyy moinen kolo.

2013-06-29 14.41.30

-91. Nevö foorget.

2013-06-29 14.44.10

Kokoluokkaa kuvatkoon tieto, että en päässyt kiipeämään noiden palleroiden päälle.

2013-06-29 14.28.10

Rantsukasvei

2013-06-29 15.11.10

”Hyttysten suosimaa korpikuusikkoa” Kuvan ottaminen mahdollisui vain sillä, että juoksentelin edes takaisin säätäen kameran kännykästä valmiiksi ja sitten pysähdyin noin 3 sekunnin ajaksi nappaamaan kuvan. Osumien määrä ennakkovalmisteluista huolimatta: ainakin 10.

2013-06-29 15.17.28

Mussalon (entisiä) nisäkkäitä. Tää oli jo vähän irvokasta. Taustalla hautausmaa. 😀

2013-06-30 15.00.33

Se on melkein syssy ny. 😉

Tulevan viikolopun urheilusuoritukseksi riittää Ruisrockissa tanssiminen ja Turussa pyöräily (sain vielä junaan pyöräpaikan!). Ihanaa festarikesää ja moikatkeehan, jos tuutte vastaan Ruissis! Jee!

peukku provinssille

Ulla, Katri & Leena loves festarit!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s