Liikunnan harrastaminen suolet solmussa ja pallo mahassa

Dear vatsavammaiset, tämä on teille.

***

Myönnän, että masennun välillä siitä, että minulla ei ole (aina 😉 ) pyykkilautavatsaa. Olipa hauska heitto, heh heh.  Ei vaan, tällä tarkoitan, että subjektiivisesti mahani tuntuu ajoittain todella pömpöltä. Objektiivisesti kuvasta voi jokainen päätellä, miksi aika harva IBSiläinen (=ihminen, jolla on ärtyvän suolen oireyhtymä, irritable bowel syndrome) ottaa selfie-kuvia. Koittakaa kestää, tältä ne tavisihmiset näyttää työpäivän jälkeen.

yllätysraskaus copy

Lähetin kuvan raskaanaolevalle kaverilleni ja kysyin, että monennella kuulla mä nyt sit oisin? 😀 Ja ei, olen ihan varma, että en ole raskaana. Maha nimittäin tuli ja meni yhdessä päivässä.

Onneksi tämmöisiä päiviä ei ole kauhean usein sentään. Kyseisenä päivänä olin matkustanut junalla 3 tuntia ja ollut siihen päälle töissä 8 tuntia. Koko aika istuen lyhyitä siirtymiä kodin, rautatieaseman ja työpaikan sekä hotellin välillä lukuunottamatta.  Syöden evästellen asiakasvastaanottojen välissä. Ei missään mielessä ideaalitilanne IBSin kanssa eläessä.

Juoksin lukioikäisenä, mutta lenkin hankaloituivat, kun suolistovaivat ärtyivät. Juoksut jäi. Suurin osa yliopistoa meni kärvistellessä ja vaikka jumppailin innoissani ja liikuin tuntitolkulla päivittäin, vatsavaivat senkun paheni. Eli ei ollut pelkkä istuminen syynä. Spinning ja pump onneksi eivät sisältäneet liiaksi hyppyjä. Muistan kyllä, että minä ja pompulavatsani hilauduttiin jumpalle yleensä useamman wc-käynnin kautta.

Pahimpina aikona en todellakaan halunnut mennä julkisiin suljettuihin tiloihin jumppaamaan. Lenkkeilin ja madalsin päivän aikana turvonnutta mahaani… yes, you guessed it.  Päästelemällä ilmoja pihalle. Koittakaa kestää, tämmöistä se elämä oikeasti joillekin on.

Vatsalihasten teko on muuten myös aika hankalaa, kun alavatsa on pinkeä, kireä ja kipeä. Pahimmillaan kipu muistuttaa sitä, kun joku vetelisi partakoneenterällä viiltoja sisältäpäin. Lisäksi suolistossa pyörivä ilma vetää ryhtiä lysyyn ja osalla heijastelee kipuina myös selkäpuolelle. Look at my abs, they are there somewhere… I swear…

Liikunta muuttui merkittävästi miellyttävämmäksi, kun sain vatsa- ja suolistovaivat kuntoon. Ei, en ryhtynyt trendikkäästi gluteenittomalle tai viljattomalle. Jossain vaiheessa kokeilin puolivahingossa jonkinasteista hyväkarppausta, mutta sitten ei ainakaan jaksanut lenkille lähteä. Aivan vetämätön olo ja maailma ketutti. No, se tosin saattoi ketuttaa ihan vaan niiden vatsa- ja suolisto-oireiden takia.

Mitä sitten tapahtui? Lyhyesti: Tutustuin hyvän ystäväni ja kollegani Jennin kautta FODMAP-ruokavalioon, josta hän oli oppinut eräässä kongressissa USA:ssa. Jutustellut tutkimustiimin toisen pääjehun kanssa ja kuullut sen vaikuttavuudesta IBSin hoidossa. Koska Jenni-raukka oli jo vuosia kuunnellut minun valitusta vaivoistani, hän ehdotti, että kokeilisin.

Aluksi kokeilin vähän sinnepäin. Ei apua. Sitten totesin, että ehkä pitäisi perehtyä tarkemmin ja luin kaikki julkaistut tutkimukset (Jennin kautta taisin saada nämäkin käsiini) ja tajusin, mikä vaikutusmekanismi on ja miksi tiettyjä ruokia karsitaan ja tiettyjä voi hyvin syödä. Tadaa, johan alkoi toimia! Henkinen nörttiys siis kannatti. 😛 Tämä tapahtui v. 2010.

Vaan mitä tuo kryptinen FODMAP-ruokavalio oikein tarkoittaa? Sanahirviö on lyhenne sanoista fermentable oligo-, di- and monosaccharides, and polyols, eli suomennettuna huonosti imeytyvät, fermentoituvat lyhytketjuiset hiilihydraatit. Yleisimpien ruoka-aineiden FODMAP-pitoisuuksia määritetään Australiassa Monashin yliopistossa, jossa tein itsekin vuosi sitten tähän aikaan kolmen kuukauden yliopistoharjoitteluani. Ruokien karsiminen ei perustu mutu-tuntumaan kuten ennen ärtyvän suolen potilaita ohjattaessa, vaan ruoka-aineiden analyyseihin. Myös mekanismi imeytymispulmien ja oireiden synnyn taustalla on todennettu.

Päälähteet ovat ruis, ohra, sipulit (vihreät osat ok), pavut, monet kuitulisät (ruoansulatusjogurtit aka ruoanulostusjogurtit – sori, oli pakko) ja vehnä, lähinnä siitä syystä, että sitä tulee monesta lähteestä. Muutaman leipäsiivun FODMAP-pitoisuus on verrattaen maltillinen. Tässä paraikaa pyörittelen myös toisen graduni aineistoa, eli Monashissa analysoituja kotimaisia ruokanäytteitä, kuten marja-, kaura- ja spelttituotteita. Kaipa se gradu tuloksineen joskus valmistuu. 😉 Tsekkailin tuossa just IBS-foorumin juttuja ja mitä ilmeisemmin olisi hyvä koota vähän dataa yhteen paikkaan… 😀

Nykyisin pystyn taas juoksemaan. Tosin pientä säätöä se vaatii. Ei mitään mahista, että pystyisin starttaamaan lenkille pian aterian jälkeen. Kaksi tuntia olisi melko hyvä väli (+ vessankäynti). Paras aika olisi aamukympiltä, mutta silloin olen yleensä töissä. Pari vuotta on tullut nautittua edullisia opiskelijalounaita ja silloin FODMAPeja meinaa väkisin tulla (sipuli!!!). Hyviä iltalajeja on semmoiset, joissa ei pompita. Spinning, kävelylenkkeily ja hiihto toimii, vaikka maha vähän kiristäis – molemmissa kun ei tartte ihan pystyasennossa olla. Jooga relaa hermoja ja tuntuu sekin sopivan. Jatkossa luvassa lienee omat eväät, jos ja kun iltaisin mielin tanssitunneille. Eli tämmöstä suunnittelua tämä vähän vaatii, mutta ainakaan ei ole ihan tuurista kiinni, menenkö illalla jumppaan/kaupungille/kylään. Sillä mitä laittaa suuhun, voi oloaan kuitenkin hallita huomattavasti paremmin kuin ennen.

Disclamer: FODMAP-ruokavalio on sitten vain osa IBSin itsehoitoa. Erittäin tärkeää on myös muut elämäntapaseikat, kuten reipas JA rauhallinen liikunta, säännöllinen ateriarytmi ja stressinhallinta sekä riittävä uni. Brain-gut-axis, you know…

Mielelläni vastaan kysymyksiin ja kommentteihin, jos aiheesta tulee. Jos ette halua julkisesti kysyä, laittaakaa mailia putkonen.leena@gmail.com. Mä olen sitten varsin tottunut puhumaan aika ronskisti ja suorin sanoin aiheesta, että ei tartte nolostella. 🙂

Mainokset

21 kommenttia artikkeliin ”Liikunnan harrastaminen suolet solmussa ja pallo mahassa

  1. Ihanaa, että joku uskaltaa puhua tästä vaivasta suoraan :). Kärsin itse samoista oireista ja olen diagnosoinut itselleni IBS:n, koska keliakia- ja laktoosi-intoleranssitesteissä ei mitään löytynyt, eikä lääkäreiltä ole oikein irronut mitään muuta fiksua ehdotusta. Sitä paitsi oireet täsmäävät niin hyvin IBS:n ja lisäksi olen ravitsemustieteen opiskelija, joten katson jotain näistä asioista ymmärtäväni.

    Olen tutustunut FODMAP-ruokavalion periaatteisiin, mutta koen niiden noudattamisen aika rajoittavaksi. Osasyynä varmaan se, että minulla on syömishäiriötausta ja nyt toivuttuani olen täysin kyllästynyt syömisteni kyttäämiseen. FODMAP-pitoiset ruoka-aineet myös monesti ovat niitä, jotka pitävät nälkää hyvin, joten siksikin niistä luopuminen tuntuu turhauttavalta. Liikun paljon, joten hiilihydraattien reilu karsiminen ei oikein ole vaihtoehto. Mutta välillä olen ihan solmussa sen kanssa, mistä syömiseni koostaisin, jotta vatsa olisi suunnilleen siedettävä, koska ruis, vehnä, ohra, hedelmät, sokeri, makeutusaineet, pavut, monet kasvikset ja juurekset, sokeri, kahvi…ärsyttää suolta. Miten sinä saat energiantarpeesi tyydytettyä ilman, että suolistoa ärsyttävien hiilihydraattien määrä kasvaa liian suureksi? En tiedä, onko mulla vain huono mielikuvitus, mutta omaa usein 2500+ kcal/pv (joskus olen huvikseni laskenut, paljonko syön) energiantarvettani en oikein osaa kostaa niin, että olisin sekä kylläinen, jaksaisin liikkua & pärjäisin vatsani kanssa.

    • Mä taas kieltäydyn analysoimasta energian saantiani, en oikeasti tiedä alkaako se nelinumeroinen luku aina ykösellä, kakosella vai kolmosella. Enkä kyllä välitäkään. Kuuntelen kehon viestejä ja sen mukaan syön. Syön, kun on nälkä tai tarvitsee ehkäistä nälkää.

      Mä olen vissiin tämmöinen hiilari-rasvatyyppi mitä energian lähteisiin tulee. Kuidun saantini sen sijaan olen arvioinut ja se huitelee lähempänä 40 g/päivä ilman, että todellakaan syön kovin kummemmin hiilareita. Myös leipäsiivujen määrä pysyi tässä päivän mallissa jossain neljässä + aterialla riisit tms. päälle. Kauraa, riisiä, quinoaa, tattari menee jauhoseoksissa. Nyt ostin teffiä pitkästä aikaa kokeiluun. Perunaa en hyljeksi myöskään. Hedelmiä syön kyllä ihan normisti, mutta valkkaan sopivia. Marjoja pyrin syömään, vaikka vähän hankaluuksia ollut, kun ei oo omia varastoja. Marjajauheet on ihania.

      Miksi sokeria pitää välttää? Vai koetko, että se ärsyttää? Mulla ei kyl oo moista pulmaa. Jos jossain teen selkeän kompromissin ”terveellisyydessä” niin se on sokerin syönti. Joskus tarttee energiaa ja mulle perussokeri on mahaystävällinen vaihtoehto ja siten surutta nassuttelen sokeripitoisia juttuja, jos ei ole muuta saatavilla. Sakkaroosissa on fifty fifty glukoosia ja fruktoosia, joten sen pitäisi imeytyä melkoisen hyvin ja olla siten aiheuttamatta vatsavaivoja IBSiläiselle.

      Juureksia rakastan ja syksyn tullen keittiöön palaavat palsternakka, lanttu ja nauris. Punajuuren poisjättäminen kyllä harmittaa, mutta sille olen herkkä. Nautistkelen sitten palsternakasta samaan tyyliin. 🙂

      Tölkkipavut sisältävät vähemmän FODMAPeja (ovat vesiliukoisia), joten niitä voi FODMAP-ruokavalioon vähän sisällyttää. Vielä parempi jos idättää ja jos tosissaan haluaa nauttia viiden ruokalajin meksikolaista esim. Melbournen trendiravintolassa, se sujuu ongelmitta alfagalaktosidaarivalmisteen avulla. Aussipomoni Jane Muir kutsui mua entsyymitytöksi. 😀 Laktaasit ja alfagalaktosidaasit kulkee aina mukana. Tekee elämästä mukavampaa ja ruokavaliosta sallivampaa. Vegaaniversioina löytyy nettikaupasta (en iloitse liivatteen syömisestä eettisistä syistä), Nogasin ja Sinaire Forte löytyy ihan perusapteekista. j

      Rasvaa lutrailen öljyinä, pähkinöinä ja siemeninä surutta ilman mitään hajua paljon menee (töissä saan ihan tarpeeksi toisten ruokien arvioinnista). Sieltä kai sitä energiaa tulee myös aika hyvin. Vegaanimajoneesi Plamil rules! 😛 Varmaan myös se, että pyrin ainakin kotona syömään lämpimän ruoan lisäksi aina jonkun tolkullisen jälkkärin vähän lisää energian saantia.

      Matkustellessa joustan paljon, kotona harvoin itseäni kiusaan ärsyttävillä ruoka-aineilla. Vehnä lähinnä vaan jumittaa vatsantoiminnan, joten se on aika ok reissun päällä. Olipa poukkoileva vastaus, mutta toivottavasti oli apua! 🙂 Jos ruokavalio lähinän stressaa eikä vapauta, ei sitä tietty sit kannata ylläpitää.

      • Tässä vielä kuidun lähteet listattuna: 2 siivua 100 % kauraleipä, 2 kpl maissi-riisinäkkileipä, glut., lautasellinen kaurapuuroa,1 rkl Hirvelän Kaurakuitunen, täysjyväriisia aterialla lisukkeena (lautasmallin mukaan 😉 ), appelsiini, 2 dl mustikoita, kasviksia puoli kiloa, 2 rkl siemenet+pähkinät.

        Näistä on ihan tarkasti laskettu määrät ja tällaisena päivän kuitua tulisi 38,5 g. Mun suolisto vaatii paljon kuitua ja vettä, jotta on tyytyväinen. Hyviä liukoisen kuidun lähteitä on kauran ja marjojen lisäksi eri kuitulisät, jota tässä testaillut. Chiansiemenet tekee gutaa ainaskin. Psylliumia en itse kestä ollenkaan (jäätävät ilmavaivat), mutta osalla, etenkin ripulipainotteisilla IBSiläisillä voi toimia. Kandee testata oma sietokyky. Psylliumia käytän kyllä leivonnassa apuaineena, kun tulee parempi rakenne taikinoihin.

      • Kiitos pitkästä kommentistasi :). Noita entsyymivalmisteita en olekaan vielä testannut, joten ehkäpä niistä voisi olla apua. Kai mun suuri ongelma on, että rakastan FODMAP-pitoisia ruoka-aineita, kuten ruista, papuja ja omenoita ja kahviakin on ”pakko” saada se mukillinen päivittäin. Mulla kuluu myös leipää siivutolkulla, joten kauraan vaihtaminenkaan ei aina auta. Mutta varmasti voisin yrittää vaihtaa osan leivästä perunaan, riisiin, quinoaan, hirssiin jne. Kai tämä on semmoista tasapainoilua valinnanvapauden ja vatsan hyvinvoinnin välillä.

        Mitä sokeriin tulee, niin en välttele sitä terveyssyistä. Se vaan ärsyttää mulla suolta, vaikka kuinka pitäisi teoriassa olla ok, kun glukoosia ja fruktoosia on saman verran. Silti kestän jostain syystä paremmin jopa papuja tai ruisleipää kuin pullaa, jäätelöä tai karkkeja. En silti ole suostunut sokeristakaan kokonaan luopumaan, vaan kyllä viikkoon mahtuu muutama annos jäätelöä, suklaata ja leivonnaisia. Mielestäni elämä menisi liian askeettiseksi muuten. Kai mulla vaan on tämmöinen tyhmä suolisto, joka ei kestä suurinpiirtein mitään ja sen kanssa on vain elettävä :(.

      • Jee, yhden ritirimpsun lähetin bittitaivaaseen… No, kokeillaas uudestaan.

        Jos sokerikin aiheuttaa ongelmia ja oireet tulevat pian syömisen jälkeen (tyyliin tunnin sisällä) voisi ehkä epäillä ohutsuolen bakteeriliikakasvua. En ole vielä saanut selville, miten tätä oikein Suomessa tutkitaan, kun Ausseissa se tehdään hengitystesteillä, kuten fruktoosin ja laktoosin imeytymishäiriö. Antioksidanttiklinikalla näyttäs olevan jotain tolkullista tutkimusta, mutta en innostu näistä ”maksa itsesi kipeäksi” – osaston tarjonnasta. Hyvinvointivaltiossa pitäisi kyllä kaikkien saada tasapuolisesti apua vaivoihinsa eikä saisi olla rahasta kiinni. Antibiootteja kai siihen ekaks tarjotaan, mutta hoitotulokset ei ole kovin pysyviä, jos olen jotain tajunnut

        Itse olen kauran suhteen kyllä onnekas, kun voin syödä esim. kuusi sivua ilman ongelmia. Tai ainakaan ongelmat eivät ole niin suuria, että tajuaisin. 😉 Kannattaa kuitenkin ehdottomasti varioida tuota leivän nassuttelua. Toivottavasti olet tosiaan huomannut, että 100 % kauraleipiä ei ole kuin neljä markkinoilla (Vaasan kaurasydän ja 100 % kaura, Ehon kaura100 ja Uotilan leipomon Kultakaura). Jos joku on löytänyt muita, ilmoittakaa heti! 🙂 Ruisleivän tuskaa en juuri tunne, kun ne oireet on niin ikävät. Mutta mä nautiskelen semmosista maistiaisannoksista kyllä. Ja jos tiedän, että aterialla ei oo muita ärsykkeitä, menee se siivu silloin tällöin ihan hyvin. ”Korvikkeeksi” käy itselle Vuohelan Herkun Hapanleipä. Hapatettu tattari tuntus olevan vatsaystävällisempi kuin esim. keitetty tattari, joka ei kyl käy (muistaakseni paljon GOSia – ehkä, ei voi kaikkia muistaa). Musta se tattarihapanleipä on vaan taivaallisen hyvää. Riihirukiin makua oon saanut kauratalkkunasta, jota ainakin jossain vaiheessa sai Ruohonjuuresta. Ihanaa sekin! 🙂

        Mulla on myös omenasalaisuus. Pystyn syömään ainakin yhtä lajia kolmekin kerralla (sitten on vaan täys :D). Se on Atlas-omenalajike ja sitä saa yleisesti toreilta pitkälle syksyyn. Maailman parasta piirakassa ja uuniomenana. 😛

        Kandee kokeilla ne pavut parin Nogasinen tms. kanssa. Itse olen tosiaan onnistunut viettämään täysin oireettoman meksikolaisravintolakeikan, jolla kaikki viisi vegeaannosta oli eri papuja sisältäviä. 🙂 Kikhernepihvit oli niin ökyhyviä, että taisin santsata ainakin kerran. 😛

      • Joskus olen ihan vakavissani miettinyt antioksidanttiklinikalla käyntiä, mutta jättänyt väliin hintojen ja ajan saamisen vaikeuden takia. Plus, että en ihan 100 % luota siihen, että kaikki mitä siellä ohjeistetaan tai tutkitaan on oikeasti fiksua tai tarpeellista. Tuo ohutsuolen bakteerien liikakasvu voisi kyllä olla yksi ihan mahdollinen osa ongelmaa. Sain elämäni parhaan helpotuksen ärtyvän suolen oireisiin noin 1,5 v. ajaksi sen jälkeen, kun jouduin syömään doksisykliinikuurin keuhkokuumeeseen. Mutta tosiaan tulos ei ollut kovin pysyvä. Silti joskus heikkona hetkenä mietin, että pitäisipä taas sairastua johonkin, minkä hoito vaatisi antibiootteja, jotka tappaa suolistonkin bakteeristoa. Toki tiedän, että siinä menee ne hyvätkin bakteerit samalla.

        Jep, tiedostan, että 100 % kauraleipiä on vain nuo mainitsemasi. Pakko ehkä tähän perään myöntää, että mulla saattaa mennä päivän aikana 10 siivua leipää. Vähentäminen ei kai siis olisi pahitteeksi, vaikka toisaalta epäilen, että runsas määrä mitä tahansa hiilihydraattipitoista sopii mulle huonosti. En taida olla luotu syömään kestävyysliikkujan ruokavaliota (toki siis syön prodea ja rasvojakin ihan reippaasti).

        Mielenkiintoinen tuo omenajuttu. Mutta varmasti lajikkeissa voi oikeastikin olla eroja.

    • Kyllä, kofeiini kuuluu näihin vatsavammaisten ärsyttäjiin vahvasti. Laatikaisen Reijo on muistaakseni omassa blogissaan Pronutritionist-blogissa tästä kirjoittanutkin. Eräät, kuten meitsi, pystyy taas aika hyvät määrät kahvia kittailemaan. Hoito on aina yksilöllisistä ja FODMAPien sietokyky sitä myöten myös.

  2. Itse olen myös kärsinyt ärtyvästä suolesta vaikeasti rielu 10 vuotta, mutta muistan jo lapsuudesta kuinka vessassa käynti ja vatsakivut tuottivat usein itkua.

    IBS on kyllä ollut ehdottomasti elämäni rajoittavin asia. On pitänyt aina katsoa paikat ja menot vatsan mukaan, ja vieläkin (alitajuisesti?) haluan koko ajan olla tietoinen siitä, missä on lähin vessa. Tukalia ja hirveitä ja noloja ja ahdistavia ja kivuliaita tilanteita on sattunut elämään enemmän kuin laki sallii.. Toivottavasti ovat historiaa!

    Olen ollut nyt enemmän tai vähemmän gluteenittomalla reilu vuoden, se on onneksi helpottanut 90 prosenttisesti oireisiin. Olen tosi onnellinen siitä.

    FODMAPistakin olen lukenut, mutten pysty sitä täysin noudattamaan. Rakastan sipulia ruoissa, ja säälittää muutenkin kokkaava aviomies joka joutuu kärsimään mun gluteenittomasta ruokavaliosta..!

    Kiellettyjen aineiden lista on uskomattoman pitkä!!! Oikeestaan saisi syödä vain lihaa, marjoja, joitain kasviksia, rahkaa, kananmunaa, peruna ja pähkinää?

    Esimerkiksi rakastan hedelmiä, kahvia, teetä, soijaa, papuja, herneitä, kaalia, chiliä ja purkkaakin 😀 Saakeli… Rakas omenakin minulta vietiin. Vesimelonikin on kiellettyjen aineiden listalla, vaikka luulisi sen sisältävän vain vettä?! Ruisleivän makua rakastaisin edelleen, mutta se on ollut niin vahva vatsan vääntäjä, että olen joutunut luopumaan vuosia sitten.

    Pahinta ehkä noissa onkin, kun oireet eivät yleensä tule saman tien! Esim. en olisi uskonut, että lanttu on ärtsy. Valitan tästä, vaikka totta kai herkkuruokien välttely on pieni hinta normaalisti toimivasta vatsasta 🙂 Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Tästä innostuneena pitääkin alkaa googlettelemaan FODMAP-reseptejä.

    Minttu

    • Ollos hyvä! Vinkkejä tuolla kommenteissa lisää.

      Chili ei kyllä ole rajoitettavien listalla, sillä joitain tutkimuksia on, joissa kapsaisiini, jota chili siis sisältää, nimenomaan relaksoi suolta ja voi helpottaa IBS-oireita. Itse rakastan tulista ruokaa!

      Pavut, herneet ja muut menee ihan hyvin, kun syö maltillisia määriä ja itse napsin entsyymit päälle, niin en kyllä koe, että kauheasti rajoittaisi ruokavaliotani. Pitkään kypsentäminenkin auttaa. Viime viikolla söin just (purkki-)kikherne-lipstikkakeittoa.

      Kaali ja lanttu on kyllä ok-listalla. Jos ne aiheuttaa oireita, syy saattaisi olla rikkiä tuottavissa suolistobakteereissa, joita osalla sattuu olemaan. Itse voin syödä molempia.

      Kahvia kiskon ihan liikaa, eli varmaan pahimmillaan 5 mukia… 😛 Mutta ei kyllä erityisesti oireita pahenna.

      Nämä nyt tämmösiä yksilöllisiä juttuja – sietokyky on aina yksilöllinen ja FODMAPien lisäksi ärsyttäjiä voi olla muita. Mulla ehkä oleellisin oire (jonka tietty unohdin jo tekstissä mainita) on mielialavaikutukset. Eli olen kiukkuinen, v*”uuntunut ja alakuloinen, kun maha on kipeä. Eikä mahan edes tarvitse olla kauhean kipeä – väitän, että ketutusvaikutus tulee muutenkin. Minä teen ilolla ja mielelläni pieniä entrauksia, jos se tarkoittaa valoisampaa mieltä ja pääsääntöisesti rauhallisempaa suolistoa.

      Valitsen vielä ruokani mahdollisimman ekologisesti enkä syö lihaa muuta kuin riistaa joskus. Kalat yritän valita ekologisesti. Silti koen pärjääväni mainiosti. 🙂

      Vapaasti syötävien ruokien lista on myös huomattavasti pidempi kuin FODMAPejä sisältävien ruokien lista.

      Hyviä ja oikeasti low FODMAP -reseptejä löytyy mm. täältä:

      http://www.lowfodmap.com
      http://www.katescarlata.com
      http://rmdietetics.wordpress.com/

  3. Ainii, ainii! Sipulien vihreät osat siis ovat ok! Ja itse silppuan sipulin tosi hienoksi ja liottelen useampaan otteeseen kuumassa vedessä ja sitten kuullotan pitkään. Menee ihan hyvin kastikkeissa yms.

    Itseäni on tämä kasvitieteellinen puoli alkanut inspiroimaan, eli nuo kasvien fruktaanit ja inuliinit tekee näistä ruoka-aineista kylmänkestävämpiä, joten aika loogista, että jossain maa-artisokassa on paljon inuliinia, kun sehän taitaa jopa talven yli kestää maassa. Jänskää. 🙂 (T: entinen tuleva biologi)

  4. Kiitos linkeistä, pitääkin käydä katsastamassa! 🙂 Oon yrittänyt ainaisen valittamisen ja ”miks mulle piti osua näin kiusallinen, kivulias ja sosiaalisiin tilanteisiin vaikuttava sairaus” -marttyyriyden keskellä miettiä, että ei tämä ole vain huono juttu. Olen tullut todellakin ruokatietoisemmaksi, ja syön pomminvarmasti terveellisemmin, kuin jos sietäisin kaikkia ruokia. Läskit pysyy loitolla ja lihakset kasvaa kun ”joutuu” syömään niin saakelin terveellisesti 😀

    Minttu

    • Ehks näin. Itse ehkä näen työssäkin niin kipeää porukkaa, joilla se syöminen on OIKEASTI vaikeaa, että ei nää omat vaivat tunnu ihan niin maatamullistavilta. Tai tuntui silloin, kun ne ei ollut hallinnassa. Totta kyllä, että ylimääräiset närppimiset jää vähemmälle. 🙂

  5. Ei vitsit mikä postaus, KIITOS!! :’) Oon kärsinyt vatsaongelmista jo vuosia, vailla mitään virallisia diagnooseja (vaikka keliakiaa suvussa onkin, joskin isäkin onnistui elämään 55-vuotiaakseni ennen diagnoosia). Toi FODMAP on silti itselle ihan uusi juttu.

    Muutama vuosi sitten jätin ensin pois vehnän, ja lopulta kaikki viljatuotteet (kauraa syön harvakseltaan, ja toki repsahduksia tulee muutenkin välillä – maltillisia määriä nauttien niistä ei yleensä edes kärsi silmittömästi). Hapanmaitotuotteita käytän, vaikka haluaisin kaikkea prosessoitua kyllä vähentää reilusti. En syö lihaa (kalaa kyllä, ja riistaa harvoin), joten proteiininsaanti on vähä koetuksella, mikäli jättäisin maitotuotteetkin pois. :/ Liikun kuitenkin suhteellisen paljon. Kananmunia syön kyllä myös. Se sijaan pavut, linssit sekä soija tunnetusti aiheuttavat vatsanväänteitä ja ilmavaivoja sen verran, että mieluiten jätän väliin. Yksi pahimmista asioista on sokerillinen maitotuote, aka suomalainen jäätelö tai maustettu jogurtti!! Italialaista jädeä ja jopa Ben&Jerry’sia pystyn syömään lähes rajattomasti, mutta perusjätski ei sovi ollenkaan.

    Biosignature-pika-analyysin mukaan minulla on heikentynyt hiilareidensietokyky, minkä kyllä huomaa. Hedelmiä olen näin kesällä syönyt taas enemmän (minulla todettiin vakava sairaus, joka sekin tällä hetkellä heikentää ruokailutottumuksia, kun ei ole energiaa laittaa ruokaa, eikä kaikki maistu kaikkina päivinä ei sitten yhtään), mutta muuten yritän niitäkin rajoittaa urheilusuoritusten jälkeisiin palautusaterioihin. Toki makeita kasviksia ja marjoja menee sitten paljon.

    Ainakin tällä hetkellä sairauden ja sen lääkityksen takia esimerkiksi suoliston limakalvot ovat melko ärtyneet, joten ruuat aiheuttavat milloin mitäkin oireita ihan randomina. Joinain aamuina vatsa ei kestä kahvia YHTÄÄN, joinain olo on täysin oireeton. Muutenkin välillä esimerkiksi pähkinät (joita syön aika paljon, en kuitenkaan maapähkinöitä) saattavat altistaa mahan keljuiluille, yleensä taas eivät. Hohhoi. Melkoista arpomista joskus.

    Nojoo, meni vähän tällaiseksi oman tarinan kerronnaksi, mutta kunhan kommentoin. Ja jään seuraamaan tätä blogia. 🙂

  6. Moikka! Ja KIITOS! Luin ekaa kertaa elämässäni FODMAPista täältä, ja kun vielä lukaisinsun haastiksen Hyvästä Terveydestä, päätin kokeilla. Normipäivänä kaikki ruoka tulee vesiripulina läpi, varsinkin aamupalan jälkeen. Harrastan kestävyysjuoksua, ja pelkään lenkille lähtöä, koska ikinä ei tiedä, kuinka pahat väänteet tulee – plus sitten taas se ripuli päälle. Maratonin olisin joutunu keskeyttään jos taskussa ei olis ollut vatsaa relaksoivaa Litalginia.

    Mutta. Oon nyt ollut viikon FODMAP-ruokavaliolla, ja – oireet on kadonneet. Suoli toimii niin normaalisti, ettei oo tosikaan. Tunnin lenkillä ei mitään, mitä nyt vähän ilmaavaivoja. Eilen illalla join pienen lasin omenasiideriä, heti seuraavana aamuna ripuli. Eli iso kiitos kun oot puhunut tästä!! Saatan jopa pystyä jatkaan juoksuharrastustani!

    Vielä piti kysyä: mitä syöt yleensä aamupalalla? Itsellä ei mielikuvitus oikein yllä kaurapuuroa kauemmaksi, tattaripuuroa inhoan. Onko sulla nopeita, helppoja, terveellisiä aamiaisvinkkejä, joiden voimin jaksaa urheillakin?

    • Moro! Mä oon kaurapuurofani, mutta just tänään mietin, että pitäs tehdä jotain aamupalamuffineja (siis semmosia vähärasvaisia kuitu- ja protskulisäterveyspullia 😉 ) tms. vaihteeks. Munakastakin vois välillä kyllä tehdä, ihan vaan vaihtelun vuoksi. Mutta mä kyllä vaan tykkään siitä puurosta niin kauheesti ja kun sitä voi versioida loputtomiin. Axan Havre kauramurot on myös suosikkeja. Niitä vaan saa harvoista paikoista, joten se on välillä vähän rasittavaa. Ajattelin käydä Kampin marketin huomenna ja jos ei oo, niin sitten kyllä alan jo kysellä sen perään. Elovena kauramuroja löytyy myös. Quinoahan varsinainen villitys nykyään ja mä käytän sitä kyllä lisukkeena, mutta suoraan sanottuna, mä en ihan hirveesti sen mausta perusta. Ihan ok, mutta ei se oikein maistu miltään. Terveellistä se kyllä on. Jos sulla on iPhone, sieltä löytyy 10 egellä Monashin yliopiston FODMAP – sovellus, jossa on myös reseptejä, myös aamupaloille. Eräs neiti Putkonen on ollu assarina niitä tekemässä ja ruokakuvauksissa. 🙂 Mun pitää kyl kaivella noi linkkivinkit tähänkin ketjuun vielä…

  7. Olipas asiapitoinen vastaus…! piti sanoa, että kiva, jos on ollut hyötyä! Se mun pointti onkin koko ajan ollut, että kanssakärsijäni saisivat oikeasti päteviä neuvoja ja apua vaivoihin. 🙂

  8. Paluuviite: Repost: Liikunnan harrastaminen suolet solmussa ja pallo mahassa - leenaputkonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s