Jogurtinsyöjä pahoittaa mielensä

Suhteeni jogurttiin on muuttunut vuosien varrella paljonkin. Pienenä en suostunut syömään muuta kuin banaanijogurttia, koska ”klimpit ovat ällöttäviä”. Pakkausselostelukutaitoni ei ollut tuolloin vielä kehittynyt, mutta oletan, että siihenkin maailman aikaan banaanijogurtti sisälsi enemmän sokeria kuin banaania. Maustamattomien vaihtoehtojen olemassaolosta olin onnellisen tietämätön. Banaanijogurtista sietokykyni laajeni pikkuhiljaa myös klimpillisiin vaihtoehtoihin, mutta hyvin pian pakkausselostelukutaidon kehityttyä kehitin itselleni myös kalorikammoisuuden, jonka jälkeen pitäydyin visusti rasvattomissa ja sokerittomissa, mutta edelleen jonkin makuisista vaihtoehdoissa. Maustamattomaan jogurttiin en edelleenkään juuri tehnyt tuttavuutta, koska a) ”eihän niissä oo sen vähempää kaloreita” ja b) makeaan makuun tottuneelle suulleni sen maku oli liian hapan.

Maustamaton jogurtti on oikeastaan löytänyt tiensä jääkaappiini vasta aivan viime vuosina. Pisteet tästä voi ehkä antaa avopuolisolleni, jonka synkkä hippimenneisyys näyttäytyy edelleen maustamattomana soijajogurttina jääkaappimme vakiovarusteissa. Hän opetti minutkin suhteemme alkuaikoina syömään samaa tuotetta, banaaninpalasia ja auringonkukansiemeniä vaan sekaan. Äitini kotimaisuusperiaatteiden mukaan kasvatettuna tyttärenä piti tietenkin kyseenalaistaa, että miksi kaukaa kuljetettu soijajogurtti, miksei kotimainen maitojogurtti. Ja siitä se sitten lähti. Banaania paremmin omiin makuumieltymyksiini istuu jogurtin seassa omenanpalaset tai pakastimeeni itsenäisesti tiensä löytäneet marjat (kiitos äiti!), sekaan voi iskeä vaikka vähän raejuustoakin ja eikun naamariin. Maistuu. Hätätilanteessa ihan sellaisenaankin. Sarjassamme vähemmän eksoottiset välipalavinkit, olkaa hyvä.

Mutta. Minua risoo tässä jogurttimaailmassa aivan suunnattomasti, ei niinkään maustettujen jogurttien sokeripalamäärät tai niiden sisältämät ruhtinaalliset ruokalusikalliset marjaa/hedelmää eikä se, miten älytöntä on kertoa, kuinka pitkä matka ihmisen pitää kävellä, että jogurttipurkillisen energiamäärä on kulutettu, eikä edes se, miten maustamattomat jogurtit ovat kalliimpia kuin maustetut vaan se, minkälaisiin pakkauksiin nimenomaan ne maustamattomat vaihtoehdot on isketty. Tilavuudeltaan pääasiassa litran vetoisiin nestekartonkipakkauksiin. Eli kansan kielellä maitotölkkeihin.  Ei vaihtoehtoja.

Ongelma nro 1. Noin joka viides (tai minun annoskoilla ehkä ennemmin joka neljäs) jogurtinsyöntikerta ei toteudu nätisti jogurttia kulhoon kaatamalla, vaan jogurttinautintoon kiinni pääsemiseksi tarvitaan taistelutahtoa, ahneutta, saksia (tai terävää keittiöveistä) ja jogurttiroiskeita vähintään pitkin pöytää ja sormia, todennäköisesti myös juuri pestyillä housuilla. Ruokahävikkiähän ei tästä taloudesta saa kuin pahimmassa hädässä, enkä todellakaan jätä nestekartonkipakkauksen seinämiin tiukasti takertunutta jogurttiseinämää käyttämättä. Viimeinen annos syödään halkileikatun tölkin alaosasta ja yläosankin seinämät kaavitaan huolellisesti (jonka jälkeen pakkauspuolikkaat huuhdotaan, annetaan kuivua ja viedään kierrätykseen, tietenkin). Kyllä, minulla on systeemi. Mutta en pidä sitä kovin kätevänä enkä varsinkaan nautinnollisena. Enkä varsinkaan päivinä, jolloin se viimeinen jogurttiannos odottaa tölkissä syöjäänsä ja haluaisin ottaa yhden kerta-annoksen jogurttia töihin evääksi. On jäänyt ottamatta.

Ongelma nro 2. Yhden naisen jogurttitaloudessani (avopuoliso syö edelleen sitä hippijogurttia) litran pakkauskoko on liian iso. Varsinkin kun tämä jogurttitalouteni sijaitsee kuluvan syksyn ajan viikot ja viikonloput eri jääkaapeissa. Jos ottaisin tosissani purkin kylkeen painetun ”säilyy avattuna jääkaapissa 3 – 4 päivää” -tekstin, puolet jogurtista olisi aina syömäkelvotonta. Onneksi en ota, ja toistaiseksi jogurttini on säilynyt avattuna jääkaapissa pitkälti toista viikkoa oletettavasti syömäkelpoisena. Ainakin olen sitä syönyt. Mutta silti.

Ongelma nro 3. Miksi rahkaa ja viiliä ja maustettua jogurttia saa hyvällä omallatunnolla vedellä annospikarista ja hippijogurttejakin huomattavasti kätevämmästä lieriön(?) mallisesta pakkauksesta, jonka voi näppärästi kaapia tyhjäksi lusikalla, ilman saksia ja jogurttiroiskeita? Miksi minua poloista maustamattomine jogurtteineni sorretaan?

Ongelma nro 4. Miksi minä tätä teille täällä valitan, kun jogurttivalmistajat ottaisivat varmasti mielellään palautetta vastaan? Meenkin tästä, moi!

-K

Mainokset

19 kommenttia artikkeliin ”Jogurtinsyöjä pahoittaa mielensä

  1. Vinkki. Activian luonnonjogurttipikarit. Ja pyrimme kehittämään toiveiden mukaisen helpommin pakatun luonnonjogurtin. Katsotaan onnistummeko. Kiitos ajatuksistasi t. Danonen puolesta Johanna

  2. Hei maailman iisein palkkari: lorota ”tyhjäksi” kaadettuu jogruttipurkkiin jotain makoisaa tuoremehua (tai maitoa), sheikkaa ja kaada lasiin. Imaise huiviin herkkupirtelönä ja tsadaa! Purkki on puhdas!

  3. HAuskaa, mietin just, että kirjoitan blogin aiheesta asiakkaiden turha valitus maustamattoman jogurtin puutteesta :).Toki maustettuja vois olla enemmän, mutta kyllä maustamatonta saa 150-200 g pakkauksissa. Edellä mainittujeja Activian lisäksi, Valiolla on pernteinen Bulgarian jogurtti, ihana Lohkeava jogurtti, ProFeel -maustamaton, Arla Ingmannilla on rasvaton, maustamaton Luonnon jogurtti ja maustamaton proteiinijogurtti. Blogiani varten etsin vielä lisää, mutta näin aluksi, ole hyvä 🙂

  4. Kiitos vinkeistä! Tämä mielensäpahoittaja ottaa ensi kerralla laput pois silmiltä ennen kuin alkaa huudella, ettei ole vaihtoehtoja. 🙂 Tosin Activia, Arla Ingman ja Pirkka karsiutuu kotimaisuusperiaatteen kasvatin ostoslistalta saman tien (kiitos taas, äiti), Bulgariat, Ihanat lohkeavat ja näköjään myös Rainbowt puolestaan on mun makuun turhan rasvaisia ja Profeelien proteiinihössötykseen en lähe mukaan. Se naapurin Mansikista (ehehe) lypsetty perusjogurtti uupuu, edelleen. Ei oo kriittisellä kuluttajalla helppoa, ei. Jatketaan taistelua tölkkien kanssa.

    • Arla Ingmanilla on 750 g:n purkki (on tosin lisätty maitoproteiinia) ja niiden sivujen mukaan ne valmistetaan Suomessa. Suomalaisuus on mullekin tärkeä juttu maitotuotteissa. Muun maalaisiin en koske 🙂

      • Jee, en oo ainut kotimaisuusfriikki! 😀 Arla Ingmanit kyllä joo käsittääkseni pääasiassa valmistetaan Suomessa, mutta valmistukseen käytetty maito voi olla kotoisin myös naapurimaan Mansikista. Siksi vähän tulee näppyjä siitä(kin).

    • Itseasiassa listaa tehdessä, mietin, miksei Valio laita A+ jogurttia 2 dl purkkiiin. Nyt löytyy vain versio, jossa on mysli mukana. Minä syön lohkeavaa, joka on niin hyvää 🙂

  5. Mulla on ollut ihan sama ongelma, ja samat perustelut kuin Katrilla! Tahdon Valion A+ maustamattoman pikkutölkkeihin! Tosin: ärsyttää ne sekajätteeseen joutuvat pienet muovipurkit. Sen pahvitölkin kun saa kuitenkin sinne kierrätykseen. Onnistuisiko pahvinen 200g pakkaus?

    • Jeaah, kyllä tästä vielä jogurttikapina saadaan aikaan! 😀 Tulevaisuuden jogurtinsyöjät tulee niin muistamaan meitä lämmöllä, kun vetelevät maustamattomia jogurttejaan kierrätyskelpoisista, toistaiseksi tarkemmin määrittelemättömistä 200 g:n pakkauksista onnellisina napoihinsa. Onnellisiin napoihinsa. Ai että.

  6. Ihana keskustelu enkä voi sanoa muuta kuin: Minulla on ikävä Valion A+ jogurttia!!! vaikka menis housut ja pitäis leikkiä saksien kanssa! voih, ei olisi pitänyt lukea tätä kaikkea… no, tiedän mitä ostan ensimmäisenä kaupasta, kun tulen seuraavan kerran Suomeen. Sekä tyhjennän porukoiden pakkasesta ehkä kerralla puolen vuoden setin marjoja!!! + laitan mamman kuivaamia oman pihan omenalastuja ja siemeniä ja oi oi oi… miten jogurtti voi herättää tällaisia fiiliksiä? :O

  7. No kerro nyt, mikä jogurtti se sitten on, mikä täyttää kriteerit? 😉 Itse syön tuota Arla Ingmanin maustamatonta ja rasvatonta, enkä tiennyt sen olevan ulkomaista. :/

    • Oma lemppari on Valion A+ luonnonjogurtti tai rasvaton vaihtoehto. Molemmat toimii (paitsi pakkauksien osalta). Ja molempien kyljissä on Hyvää Suomesta -joutsenmerkki. Maanviljelijäperheen tyttärelle ei riitä, että on Suomessa valmistettu, myös raaka-aineena käytetyn maidon pitää olla 100-prosenttisesti kotimaista alkuperää. Kyllähän ne Arla Ingmanitkin valmistetaan Suomessa (pääosin ellei kokonaan), mutta valmistuksessa käytetty maito ei välttämättä ole kotimaista. Ei siis kamalan huono vaihtoehto sekään. 🙂

  8. Hei ja kiitos kutsusta kommentoimaan!
    Hienoa huomata, että jogurtti herättää mielenkiintoista keskustelua. Vinkkaan tuotetoiveista kuluttajatutkimukseemme ja välipalatuotteiden vastaaville henkilöille.

    Voisin suositella teille Valion valikoimasta seuraavia jogurtteja, joissa on tavallista vähemmän lisättyä sokeria:
    http://www.valio.fi/tuotteet/#/productSubGroup%3D274/nutritionalFeature%3DsweetenerFree
    http://www.valio.fi/tuotteet/#/productGroup%3D19/brand%3D96/nutritionalFeature%3Dlight

    Kaupassa kannattaa muistaa, että Valion logo on merkki siitä, että tuote on tehty Suomessa kotimaisesta maidosta. 🙂

    Parhain terveisin,
    Pekka Valion markkinoinnista

    • Kiitokset kommentista, ja kommentoimaan kutsujallekin (kuka lienee). 🙂 Ja tuotetoiveen eteenpäin vinkkaamisesta!
      Tavallista vähemmän lisättyä sokeria -vaihtoehdot eivät valitettavasti tässä yhteydessä kiinnosta, kun etsinnässä on nimenomaan maustamaton jogurtti.
      Tämän kotimaisuustutkan seulasta ei kyllä liian helposti päästä läpi, Valio on yksi niistä harvoista jotka pääsee. Valitettavasti moni muu kuluttaja kuvittelee monesti ostavansa kotimaista, vaikkei tuote sitä (täysin) olisikaan.

  9. Hejsan,
    Lidlin 500 g maustamattomat (rasvaiset tai rasvattomat) ovat tosi hyvänmakuisia, ja purkkia on helppo käyttää (muovia tosin). Se taitaa kylläkin olla saksalaista, mutta olen pitänyt sitä vaihtoehdoista parhaana.
    Yhdyn täysin mielipiteeseesi ns. maitopurkkien käyttöhankaluuksista. On raivostuttavaa, että yhtä purkkia pitää kiskoa, repiä ja vääntää, että tuotetta voi käyttää. Joissakin litran purkeissa (ilmeisesti lähinnä mehut) on nykyisin muovinen kierrekorkki, mutta se ei toimisi jogurtin kanssa yhtään paremmin juuri tuon viimeistelyn takia – loppua jogurttia ei saa purkista ulos. Ja vaikka kaikki jogurtti tulisikin maitopurkista ulos, on mielestäni raivostuttavaa, kun jogurtti klimppiintyy purkin suulle, ja kun tetraa yrittää sulkea, pullahtaa jogurttia ulos. Eli tetran nokka pitäisi joka kerta pyyhkiä erikseen, jotta se pysyisi siistinä. Yäk!

    • Klimppiintyy ja pullahtaa ja pitäisi pyyhkiä. Kyllä. Tai no, itse käytän nuolaisutaktiikkaa, mutta se saattaa jonkun mielestä olla vielä enemmän yäk. 😀
      Saksalainen muovipurkkijogurtti ei kyllä (arvatenkaan) houkuttele käyttömukavuudestaan huolimatta. Ihan jo Lidlin kynnys on minulle sen verran korkea, etten ole sen yli tainnut päästä kuin pari kertaa elämässäni.

  10. Apua, Katri, sä oot tosiaan saanut jogurttikapinan aikaiseksi!!! 😀 Uppeeta! Täällä on meijerifirmat kommentoimassa ja kaikkea. Minä taas haluaisin maukasta soijajogurttia, jossa on kalsiumia. No, onneksi osaan korvata ne kalsiumini muualta, mutta oishan se näppärää. Nordicin soijajogurtit on hyviä, mutta niitä saa niin harvasta paikasta ja on varsin hinnakasta meidän lähipuodissa. :/ Maustamattomat on kyllä jees. Pitää ehkä harkita, jos alkas ite piiperteleen omat soijajuomat. Mulle ei oo tässä kohti ongelmia kotimaisuudessa, koska on ekologisempaa raijata niitä soijapapuja Eurooppaan kuin kasvatella niitä lehmiä. Ei tarkoita, ettenkö välilä herkuttelisi mm. juustolla ja luomukermaa menee välillä, mutta kokonaiskuvan kannalta olen valinnut pääosin vegaaniset vaihtoehdot.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s