Miksi syön?

Kuka ei tiedä, että kasviksia tulee syödä paljon?
Kuka ei tiedä, että tummempi leipä on parempi kuin vaalea?
Kuka ei tiedä, että karkkeja ei kannata syödä usein?
Kuka ei tiedä, että alkoholin nauttimisessa olisi hyvä pysyä kohtuudessa?

Onko tässä maassa yhtäkään ihmistä, joka ei TIETÄISI miten syödä terveellisesti ja hyvin?

Olin entisessä duunissani mukana yhden viikon Ruokatiedon Ruoka-aika – työpajoissa, joihin kokoontui Helsingin kaupungin ala- ja yläkoulujen ravintolatoimikuntien lapsia. Jutustelin siinä terveellisestä ja hyvästä syömisestä. Näytin kuvia tai itse ruokia ja sitten lapset saivat kertoa mielipiteensä kuinka usein kyseistä ruokaa kannattaa syödä. Voin luvata, että vääriä vastauksia ei tullut. Jokainen 7-15 v. penska osasi sanoa, kuinka usein on fiksua syödä karkkia, energiajuomaa, kasviksia, leipää jne. Tietoa on ja sitä kertyy jo elämämme ensimmäisinä vuosina.

Selvä. Klaaraamme jo vaiheen ”MITÄ syödä” oikein hyvin.

Miksi ihmisillä on sitten vaikeuksia saada syöminen hallintaan?

Koska syömiseen liittyvät myös kysymykset MILLOIN, MITEN ja MIKSI.

Milloin syön?

Ateriarytmi. Kuulostaa tylsälle – lähes militanttiselle. Ruoka marssii kohti mahalaukkua tasaiseen tahtiin ja säännöllisesti. Onpa luonnollista ja nautinnollista. Yhteen tahtiin ja ilman vaihtelua?

Ei sentään. Ei ateriarytmillä ja säännöllisellä syömisellä tarkoiteta mitään muuta kuin sitä, että nälkä ei kasva niin mahdottomaksi, että sitä on vaikea hallita. Jos taas ei ole ongelmia syömisen hallinnassa, voi syödä hyvinkin joustavan aikataulun mukaan ja kehoa kuunnellen.

Toisaalta jotain kertoo sekin, että syö iltaisin ja öisin. Olisiko jäänyt turhan vähäiseksi päivän ruokailut, jos on illalla jatkuva ”pikkunälkä”?

Minulle tapahtui jotain outoa reilu vuosi sitten. Aamupala lakkasi maistumasta ja koko on pienentynyt jatkuvasti. Aamukahvin toki tarvitsen, mutta tarvittaessa pääsen liikkeelle ilman aamupalaa tai vain pienen aamupalan avulla. Opiskeluaikaan minulla oli tapana syödä puuroannos härpäkkeillä JA 1-2 reilua voileipää. Plus kahvi. Plus ehkä hedelmä tai vihannesta. Mutta mennään nyt kehoa kuunnellen. Ehkä joku piävä taas syön tuollaisia vähän reilumpia aamupaloja. Tilanteet muuttuvat. 🙂

Miten syön?

Hotkaistu sämpylälounas. Ennen lapsen harrastuksia lapettu makaronilaatikkoannos. Viikonlopun perhetapahtumassa grillattua makkaraa seisaaltaan naapurin kanssa samalla jutustellen. Tai kuten minä nyt tätä kirjoittaessani: Aamukahvi mukissa ja juuri söin puuron päälle marjapiirakan palasen tässä ruudun ääressä.

Ei varmasti niitä parhaimpia ja nautinnollisimpia tapoja syödä (tosin olen kyllä sitä mietlä, että tämä kahvin ryystäminen koneella on oikeasti IHANAA!).

Kiire. Huonosti pureskeltu ruoka. Ajatukset harhailevat kaikissa muissa asioissa kuin syömisessä ja siinä mitä syö. Haarukalla tai lusikalla ruoan ohjailu suuhun huulet kulhon reunoilla (hieman koiramaisesti). Kaikkea muuta kuin tietoista syömistä (kirjoitukset aiheesta löytyy SEFBistä aivoituspilvestä tuolta oikealta).

Ei ruoasta voi nauttia eikä sen määriä oikein voi hallita, jos ei keskity syömiseen.

Itselleni syömisen tekniikan aatelia edustaa pitkät ateriahetket rauhallisessa ympäristössä sopivan suurella ihmisjoukolla. Ilman kiirettä, ilman, että kukaan vilkuilee kelloa. Semmosta ajanpysäyttämistä ja hetkessä elämistä. Jokainen ateriahetki ei tietenkään voi olla tällainen, mutta hienoa olisi, jos viikossa olisi ainakin yksi tällainen hetki ja useita muita, jolloin sentään muistaa hengittää kun syö ja katsoa, mitä syö.

Miksi syön?

Jäljellä se tärkein. Eräs ystäväni tässä taannoin oli hyvin tuskastunut painonpudottamiseen ja koki, että vaikka yrittää ottaa rennosti homma ei suju. Minä siinä terapeuttimaiseen tyyliini kyselemään, että huomaako hän, ohjaako syömistä tunteet ja fiilikset. Sain vastaukseksi, että nyt tarvitaan ateriasuunnitelmia, kalorilaskentaa, ei tämä tunteiden pohdinnalla muutu!

Kyllä. Joskus voi olla hyötyä laskea ja aikataulutttaa. Mutta harvoin. Vain harvoin. Silloin kun ei oikeasti yhtään tajua, onko makkarassa paljon energiaa tai miten suuri merkitys turhalla sokeripitoisten harkkien nassuttelulla voi olla.

Kommentoin Kauneus ja terveys – lehteen justiinsa kolmea laihdutustarinaa (juttu ulkona elokuussa – mielenkiintoisia tarinoita, kandee lukea). Niitä lukiessa – ja Kaizenin kevään kurssilla – tuli taas vahvistusta sille, että kyllä tämä MIKSI syön on se oleellisin kysymys, kun haluaa päästä pisteeseen, jossa syöminen on stressitöntä ja paino pysyy hallinnassa.

Jos ohittaa tämän kysymyksen, on se vähän sama kuin yrittäisi eheyttää itseään, ilman, että puuttuu siihen, mikä trauman tai särön sieluun on aiheuttanut. Siinähän ei ole mitään järkeä. Joten ei ole siinäkään, että ohittaa kysymyksen siitä, MIKSI syö.

Olen potilastyössä törmännyt kerta toisensa jälkeen, että kun ihmiset alkavat vähitellen tajuamaan, mistä syömisessä on kyse, tulee pintaan mitä erikoisempia syitä syödä. Kuusikymppinen asiakas pohti sitä, miten lapsena oli aina pula ruoasta ja kuinka nämä syvään juurtuneet muistot ohjaavat tankkaamaan aina vähän ekstraa. Tunteiden käsittelyyn on monella työkalupakissa ahmintaa, bulimista oireilua tai itsensä näännyttämistä liian vähällä ruoalla ja liiallisella liikunnalla.

Millä sitten hoitaa tunteita ja helliä itseään, kun maailma jurppii ja käsi hamuaa keksipakettia tai viinipulloa? Jokaisen on hyvä pohtia tämä lista jo ennen kuin paha päivä sattuu kohdalle. Olen kuullut huhuja, että joillain vanhemmilla on lasipurkissa lappusia, joihin on kirjoitettu, mitä kivaa tekemistä lapset voivat tehdä, kun tylsyys iskee. Ehkä samanlainen lasipurkki olisi käytännöllinen myös aikuisille, jotka opettelevat syömisen hallintaa.

Miten olisi….

ärtymykseen puolikkaan (?) viinipullon sijaan fyysistä puhisemista ja puuskuttamista mäkilenkillä, halonhakkuuta tai kunnon salitreeni, jossa tekee kunnon painoilla mielummin vähän ja äkäisesti kuin pajlon ja heppoisesti?

väsymykseen mättökarkkipussin sijaan lämmin sauna tai kylpy ja käpertyminen vällyn alle yöunille hyvissä ajoin?

turvattomuuteen suklaalevyn sijaan puhelu parhaalle ystävälle tai puolison kainaloon kiepsahtaminen?

työstressiin cokiksen ja kahvin lipittelyn sijaan omien rajojen asettaminen ja toisaalta irtiotot viikonloppuisin vaikka lähimpään luonnonsuojelualueelle suunnatun retken muodossa koko perheen kera?

masentavaan fiilikseen (en tarkoita masennusta tällä) illan syöminkien sijaan hassuttelu lasten tai ystävien kanssa, komedian katsominen tai kävelylenkki niin, että tarkastelee mitä kaunista ja ihmeellistä luonnossa tapahtuu ja ihmisiä katsastellen?

stressiin tissutteluun sijaan kiireetöntä ja nautinnollista… yes, you guessed it… seksiä. (Tahallani tungen tätä aihetta vähän joka juttuun, jotta ainakin omalta osaltani teen työtä sen eteen, että madalletaan kynnystä puhua seksistä osana terveyttä. Ja joku päivä ilmapiiri olisi muuttunut sen verran, että asiakkaanikin uskaltaisivat tästä aiheesta puhua.)

10379101_969367867037_848362054_n

Tässä minun yksi suurimmista unelmistani. En ole ikinä Toscanassa käynty, mutta silti haaveilen pidemmästä ajanjaksosta siellä. Ajattelin, jos kokkailis ja sitten söis päivät pitkät. Mielellään tietysti myös liikuntaa johonkin väliin. Kai tuolla viiniköynnösten välissä voi kävelläkin?

P.S. Jos tuntuu, että toistan itseäni, niin et ole väärässä. Olen sanonut nämä asiat varmaan useampaan otteeseen blogissa, mutta näyttäisi siltä, että uusia lukijoita on putkahdellut kiitettävästi kevään aikana (jee, kiitos!)  ja tuskinpa kahden vuoden SEFB-bloggaukset on kesälukemisena. 😉

Kuva: http://www.cestlagedor.com/2014/08/lunch-and-wine-tasting-in-tuscany.html

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Miksi syön?

  1. Paluuviite: Syö stressi pois! | Se erilainen fitness – blogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s