Paluu juurille – matkapostaus (aka Leena lomaili Levillä)

Ken otsikkoa ihmettelee, niin oma bloggaminen on lähtenyt nimenomaan matkablogeista liikkelle. Ensin Tansanian graduntekoreissulla ja sittemmin Australian reissulta, jossa olin perehtymässä FODMAPien saloihin Monashin yliopistolla Melbournessa. En nääs jaksanut kaikille kertoa samoja kuulumisia maileissa.

Nytkin olin muka gradun aloitusreissulla. Oikeesti lähinnä relasin. Okei, tein vähän hahmotelmaa, mitä siihen tulee ja mistä pitää kirjottaa ja katsastelin, mitä matskuja mulla jo on. (Siis toisen gradun, ei oo kesken se Tansaniassa v. 2008 alotettu. Sentään. 😀 )

Mutta ilmeisesti relailu, urheilu ja yksikseen olo oli tarpeen ja nyt päivää ennen paluuta on mieli rauhallinen ja olo energinen. Siksi aattelin tehdä tämmösen vanhanaikaisen matkablogipostauksen. Eli käytännössä listaan vaan filikset eri urheilulajeista. 😀

Hot yoga Lapissa

Aloitin HIIHTOlomani onnistuneesti saapumalla Kittilään ilman suksia. Norwegian päätti jemmata ne Helsingin päähän. MUTTA ikuisena optimistina näin tämän universumin johdatuksena enkä huolestunut. Ajattelin, että tulee kun tulee. Olin jutellut jo lentokenttäbussissa (siinä, joka lopulta tuli – kiitos, Reittiopas) erään rouvan kanssa, joka kovasti kehui hyviä sauna- ja hot yogia, joita KuruYoga Levillä (sekä Rukalla) järjestää.

Ihastuttavassa majapaikassa Levin Alppitaloissa pöllistellessäni hirveässä univajeessa (koska olin niin innoissani lomasta, etten meinannut saada unta… Leena 5 v.) muistin keskustelun ja onneksi maantaille löytyi 90 minuutin hot yoga tunti. Vanhentuvat virikesetelit saivat oivan käyttökohteen.

Pakkasin sunnuntaina kamoja ja jotakuinkin viimeisenä asiana heitin syrjään jumppakamat. Hiihtämäänhän sitä mennään! Ulkoilemaan! Täten McMartta-hengessä joudun miettimään jotain muuta päälle pantavaa yli 30 asteen joogatunnille. Trikootoppi – check, mutta housuosuus vähän mietitytti. Valikoima oli huolestuttavan niukka: farkut, toppikset, paksut hiihtohousut, bikinien alaosa. Öööh, ei. Onneksi muistin, että laskettelua varten olin pakannut tyylikkäät salonkikelpoiset kalsongit (näin uskottelen edelleen itselleni), sellaiset 3/4-malliset, joita käytetään laskettelumonojen kanssa. Koska let’s face it: joogatrikoot ON käytännössä kalsarit. Call it what it is.

Tunti itsessään oli niin hyvä, että kävin vielä tänä aamuna toisen kerran. KYLLÄ, luitte ihan oikein: Epäaamuliikkuja oli tikkana ekana (kahdesta) oppilaasta ennen kasia joogassa. Loma vaikuttaa ihmisen tapoihin, luonteeseen ja ajatuksiin ihmeellisellä tavalla.

Eilen kävin myös after ski yin-joogassa, mikä teki todella hyvää palautumisen ja liikeratojen kannalta! Hyvä ajankohta, eli laskettelijat ja hiihtäjät, huom!

Suosittelen KuruYogaa lämpimästi (pun unintended)!  Itse varaudun seuraavan kerran myös niillä hyvin ilmavilla joogatrikoilla, vaikka toki kalsaritkin on ihan jees…

Erikoisuutena tarjolla myös hassu Surf Yoga, jossa puisilla surffilaudan näköisillä laudoilla joogataan. Oli muuten pikkusen haastavaa, kun maanantain tunnin jälkeen sitä testasin.

KuruYoga sijaitsee Hullun Poron takana olevassa punaisessa sivurakennuksessa. Rock Cafen ohi vielä ja siellä löytyy. Perille vaan.

DSC_2123

Oliko kamera mukana? Ei ollut. Tässä todistusaineistoa, että hiki irtos ihan hyvin aamun hot yogassa! Fresh!

Laskettelua tyhjillä rinteillä

Viime tammikuun Saariselän (työ-)reissun ja tämän joulukuun perusteella voin kyllä suositella Lapin kohteita tähän vuodenaikaan. On, kuulkaa, lääniä hiihellä ja lasketella! Pakkasta voi olla tai sitten voi olla näpsäkkä pikku pakkanen. Kokemusta on molemmista. Levillä pääsee pakkasta pakoon joogan lisäksi salille ja kylpylään sekä tietysti kävelylenkeille.

Maanantaina en saanut ketään kiinni puhelimitse Airprosta, joten olin täysin pimennossa, että millon sukset mahdollisesti tulevat perille. Kentällä peloteltiin keskiviikolla, jolloin seuraava Norwegianin lento olisi tulossa. Siten varauduin pahimpaan, eli suunnittelin tiistain laskettelupäiväksi, koska ne varusteet oli kuitenkin vuokrattava. Hienon hinnottelupolitiikan ansiosta tommoinen päivävuokra on nimittäin halvempi kuin tuoda omia suksia tänne. Eri asia tietty, jos olisi tarkoitus lasketella useampi päivä.

Ajattelin myös hemmotella itseäni. Varasin 1,5 tuntia yksityistä hiihto-opetusta. Olen lasketellut kyllä pienestä pitäen, mutta väliin meinaa jäädä useampi vuosi aina väliä, joten on kiva käydä tekniikka läpi aluksi ammattilaisen kanssa.

Jarkko oli oikein hyvä ope ja mukava tyyppi. Käytännössä lähinnä vaan hiottiin vauhdin vaihteluja ja kantin purevuutta. Muuten kuulemma laskin oikein hienosti. Toivon, että hän sanoo näin kaikille asiakkailleen, koska siitä tulee tosi hyvä mieli. Oli se totta tai ei. Sillä ei ole mitään merkitystä lomalaisen mielessä.

Onneksi kohtalo johdatti minut valitsemaan viikon parhaan päivän laskemiseen, eli maisemat olivat henkeäsalpaavan upeat ja auringon taivaanrantaan kajastamat värit olivat huikeita.

Suosittelen lämpimästi myös Sivakan ranskalaisia sekä glühweinia takkatulen ääressä. Sekä parempia lasketteluhansikkaita itselleni (joita päädyin kuivattelemaan ja lämmittämään Sivakkaan).

DSC_2095

DSC_2097

On kuuta, on auringonkajoa, on taianomaista taivaansineä. Kelepaa.

DSC_2096

Mestarilaskija Putkonen

DSC_2105

Kyllä, osaan pölhöillä myös ihan itsekseni.

Hiihto – rakkaani, jonka kanssa olemme vissiin tauolla?

Tänne tulin siis pääasiassa talven perässä. Että pääsen HIIHTÄMÄÄN. Asia, jota mietin alitajuisesti jatkuvasti tähän vuodenaikaan.

Latujen kunto on ihan ok, tosin välillä aikamoista tarpomista pehmeässä lumessa. En tiiä, johtuiko keleistä vai olisiko latujen kuntoon voitu vaikuttaa pohjien teolla. Mene ja tiedä.

Rauhallista on, että saa kyllä mieltä lepuuttaa yksikseen. Ainoan ruuhkan sain aikaiseksi porojen kanssa. Kivoja reittejä kyllä, vaikka vähän vaisuksi jäi tutustuminen. Siitä enemmän nyt.

Ensimmäinen hiihtopäivä keskiviikko: Kuolema Kätkän reitillä. Etenemisvauhti etana. Pientä lohtua toi hienot maisemat ja näkymä Pallas-tuntureille.

DSC_2108

DSC_2109

Leikin rosvoa. Poliiseja ei näkynyt. Tää Finnsvalan maskihuppu on ihan must kylmillä keleillä!

Toinen päivä: Jäätymis-melkein-kuolema Levin golf-kentän tuntumassa. – 24 Celsiusta, hiihtokilometrit jäi alle 10 kilometriin. Koska ankkajäätyminen. Siitäkin huolimatta, että olin kerrostanut ensimmäisestä päivästä oppineena ihan hitosti päälle. Suosittelen Levin golf-kentän viereistä Draivia. Kävin kuitenkin kaakaolla.

Kävin myös lenkillä Hotelli Panoramassa iltapäiväkaffella. Ei ollut panoraamaa, oli vaan lunta ja sumua. Yllättävän hyvä kapuaminenkin sinne oli, hiki tuli. Siinä vaiheessa tosin pakkanen oli lähtenyt putoamaan, joten oli hitusen ylivaatetettu olo.

DSC_2116

Aamupäivän valo on vähän vaisu. -24 C.

DSC_2119

Minusta on tullut kaupunkilainen. Otin lumisesta jalkakäytävästä kuvan. Kristus.

Kolmas päivä: Nyt lähtee!

Vitutusta tunsin ensi metreistä lähtien. Tuntuu pahalle. Kuolen tänne. MIKSI en ole urheillut enemmän tänä vuonna? Miten tässä näin kävi?!

Kyllä, minua harmittaa ihan hitosti, että en ole urheillut. Aerobista, tiiättekö. Ei sitä huomaa arjessa, ei salilla, ei lenkillä. Hiihto on ihan eri asia. Henkisesti olen valinnut hiihdon lajikseni, joten viimeistään nyt täytyy sitten tajuta, että a) jos haluaa hiihtää Lapissa, pitää olla kuntoa enemmän ja sitä pitää pitää yllä b) ikä/stressi tms. saattaa vaikuttaa yhtälöön myös, pitää huomioida.

Vihaan normaalisti sanontaa pain is the feeling of weakness leaving the body, mutta tässä kohti on pakko myöntää, että toivon kuitenkin, että se pitää paikkaansa hiihdon kohdalla. Että meno tästä helpottuu ja kunto kasvaa.

Eipä silti, hiihdin aamupäivällä ja kävin vielä tuiskussa iltapäivällä toteamassa, että vaihdan sukset mielummin joogasaliin, jonne menin after ski – hengessä. Oli muuten just oikea valinta.

Neljäs päivä: Hyväksyntä. Että ei mene 30 km heittäen, kuten viime talvena. (En vieläkään tajua, miten helposti pystyin silloin Ounasvaaralla ja Saariselällä hiihtämään ekat hiihdot tommosia settejä. Kiiveten Kiilopäälle ja Kaunispäälle ja whatnot.)

Onneksi tämän päivän vaatimattoman hiihtosuorituksen kruunasi kuitenkin seitsemän poron bongaus hiihtoladulla. Sieltä he jolkottelivat vastaan (”ladulla ei saa kävellä!” yritin heille sanoa) ja siitä sitten etenivät omaa polkua pitkin metsään. Viimeinen tohokki tuli reippasti toisten jäljessä ja ohitti hienosti ladun toista reunaa, kun pysähdyin päästämään arkajalan ohi. Ei kuitenkaan mennyt penkkaan. Talloi siinä sitten sorkillansa latu-uraa (”ei saa talloa latu-uraa!” yritin hänelle sanoa). En ole ikinä nähnyt poroja luonnossa ja tämä lähietäisyyskohtaaminen oli kyllä ihan mahtavaa!

Eli ihan hyvillä mielin lähden kotia HIIIHTOreissultani.

DSC_2128

Etujoukot saapuvat

DSC_2131

Sitten he siirtyvät omille urilleen

Nyt sitten mietin kuumeisesti, että mitä lajia sitä harrastaisi, että tämä sama hiihtotragedia ei toistu ensi vuonna tähän aikaan. Tässä ei siis ole kyse siitä, että haluan hiihtää nopeasti, kovaa, tyylikkäästi, kilpailla.

Ehei, minua motivoi vain ja ainoastaan se, että minä en halua, että fysiikkani estää minua kokemasta luonnon ihmeitä ja korkeiden paikkojen maisemia. Simple as that. Ounasvaara ja Saariselkä jätti tammikuusta semmoiset fiilarit, että en unohda niitä ikinä. Ensi vuonna haluan kokea jotain samaa jossain päin talvisia hiihtomaisemia.

Tällä reissulla tajusin myös, että taidan kuitenkin enimmäkseen olla luontoliikkuja. Salit ja semmoset on kyllä pääasiassa tukiliikuntaa, että pystyy tekemään muita juttuja. Alan siis bongailla niin melontakursseja keväälle kuin pohtia, mitä hiihto- ja laskettelureissuja sitä tekisikään. Että hyviä pohdintoja tein viikon aikana! Hiihtoharmituksetkin jäi kyllä pääasiassa hiihtohetkille ja muuten olin ihan zen. 🙂

Levi, it was a pleasure, I will be back! 🙂

P.S. Herkkävatsani on nauttinut tästä majoitusvaihtoehdosta, kun olen kokannut itse. On ollut myös kiva syödä liikuntaa varten ja siten keskittyä siihen tavallaan normaalia enemmän, mutta toisaalta lähinnä sellaisella asenteella, että ruoalla on toissijainen funktio. Saada minut liikkumaan sujuvasti.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s