Ihan vaan kuulumisia

Sähköinen viestiminen on ollut jäissä ja se harmittaa ja suorastaan vähän hävettää. Pää on usein sekaisin ja tuntuu, että rautoja on tulessa aika paljon – ehkä liikaa. Toisaalta suurin osa tapahtuneista jutuista on positiivisia ja hyviä. Ne myös toivottavasti mahdollistavat sen, että pää ei olisi ihan niin sekainen ja juttuja syntyisi tehokkaammin.

Makaan flunssassa ja pään repivässä yskässä kotona. Se on taas niin, että keho on paras kellottaja ja tahdinrauhoittaja. Tosi, tosi ikävä perua työjuttuja, mutta toisaalta huomaan olevani helpottunut: tauti on sen verran räväkkä, että en voi lähteä heilumaan mihinkään puolikuntoisena.

 

Kurjaa oloani piristää äärettömän paljon kuitenkin se, että sain tänään tietää, että sain uuden kodin (allekirjoitus uupuu, että tässä taas taas riski, että ilakoin turhan aikaisin – olkoot)! Joudun muuttamaan, kun vuokranantaja tulee itse asumaan nykyiseen asuntoon.

Olin viime viikolla Belgiassa ystäväni Jessin luona keskittymässä uuteen kirjaprojektiin, mutta siinä ohessa kehitin akuutin asuntopaniikin ja surffailin netissä pitkät pätkät lauantai-iltana asuntoa etsien  (hyvän belgialaisoluen äärellä tietysti Jessin soittaessa kivoja biisejä ja lakatessa kynsiään).

Olen tänään yrittänyt kyllä nukkuakin, mutta ei se oikein onnistu repivän yskän takia. Pitää vissiin olla tosi väsynyt ennen kuin se on mahdollista. Nukkumisen sijaan olen (työjuttujen koordinoinnin lisäksi) surffaillut PInterestissä miettien pienen asunnon sisustamista. Itselläni on kauhean paha taipumus ajatella putkiaivoisesti vain sisustusta, jos ja kun on sen aika.

Tajusin, että tämä on todella hyvä kuvio. Nyt nimittäin on PAKKO luopua kaikesta ylimääräisestä. En edes tiedä, minkä kokoisen kanahäkin saan, joten parempi varautua siihen, että hyvin pienen.

Tämä on itselleni erinomainen tilanne selkeyttää elämää. Sillä huomaan, että tavara, sen järjestäminen ja siitä huolehtiminen, saa minut levottamaksi. Ja jos olen levoton, ei mistään oikein tule mitään. Olen mielestäni hienosti saanut monet muut levottomuuden aiheet hallintaan (yksinäisyys, itsetunto jne. mitä näitä nyt on).

Puhun monesti ravitsemusterapeutin vastaanotolla siitä, että ongelmallisten syömistapojen juurille pitää päästä (ymmärtää ”miksi”), jotta saadaan pysyviä tapojen muutoksia aikaiseksi.

Sitä oppia yritän nyt itsenikin kohdalla toteuttaa. Kun pää on levoton, pitää miettiä, miksi. Nyt tajuan, että yksi iso asia on ollut tämä jonkinasteinen kaaos. Että työpöydällä ei mahdu töitä tekemään. Tavaroita ei löydä, kun ei muista, mihin hyvää jemmaan kaiken on laittanut.

Tavoitteenani on pitempään jo ollut, että kaikki omaisuus pitää pystyä muistamaan. Sitä nyt sitten tavoitellaan. Voisin soveltaa tästä vielä 2.0 version, eli että kaikki omaisuus pitää pystyä näkemään kaapin oven raottamisella. Katotaan, kuinka tässä käy!

Tämä proggis ei siis ole mikään asketismin ylistys, vaan tarkoitus on nimenomaan panostaa sisustukseen kerralla kunnolla. Uusilta jutuilta en edes yritä välttyä, mutta yritän valita kaiken niin, että ne ovat toiminnallisia ja tarpeellisia juttuja. Ja kauniita.

Fatalisti on taas tyytyväinen. Asiat menee siten, kuten niiden pitääkin. Välillä on vaikeaa ja näköalatonta ja levotonta, mutta niin ne vaan asiat siitä lutviutuu. Liikaa ei kannata stressata ja yöuniaan menettää. Veikkaan, että ensi yönä nukun edellisöitä paremmin – yskästä huolimatta.

P.S. Saa antaa pienten asuntojen sisustusvinkkejä ja linkkejä kommentteihin! 😉

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s