Vihollisemme omenat

Paitsi että ei ole.

Viikon uutisvirrasta otantaa:

Omenassa on sokeria. –> Sokeri on pahasta. –> Omena on pahasta.

Hedelmissä ja marjoissa on fruktoosia. –> Fruktoosi rasvoittaa maksaa. –> Vältä hedelmiä ja marjoja.

Hedelmissä on myrkkyä. –> Kuoriminenkaan ei poista myrkkyjä. –> Hedelmät pois ruokavaliosta.

Ei, ei, ei, ja ei.

Case: Fruktoosi

Fruktooi-aiheesta on jo kirjoitettu varsin kattavasti ja kunnollisin laskelmin, joten en lähde tekemään sitä uudestaan.

Normaalit hedelmien ja syöntimäärät, eli 2-3 annosta päivässä (1 annos = 1 omena = 2 luumua = 1,5-2 dl marjoja), ei ole terveyriski missään mielessä. Vähemmän syöminen on. Usein törmään jopa hoitohenkilökunnan parissa käsitykseen, että hedelmät ovat vaarallisa. Siis mitä…? Ei ole.

Fruktoosin on pelätty olevan selittävä tekijä myös vatsavaivojen taustalla. Kyllä ja ei. Riippuu ruokakultturista.

Amerikkalainen James San Fransiscosta juo 1,5 l Coca Colaa päivänä eräänä.
Hän saa tästä latingista 96 g fruktoosia ja 69 g glukoosia. Ylimääräfruktoosia täten tästä satsista 27 g. Voi vaikuttaa mahavaivoihin ja löysyttää ulostetta.

Suomalainen Paavo Pälkäneeltä juo 1,5 l Coca colaa päivänä toisena. Hän saa tästä satsista 79,5 g fruktoosia ja 79,5 g glukoosia. Ylimääräfruktoosia täten tästä juomamäärästä (joka on liikaa kaikilla mittareilla), 0 g. Paavo on tuosta määrästä todennäköisesti ylikierroksilla ja jos pakki on sekaisin, se johtuu kyllä turhan suuresta kofeiinimäärästä.

Sillä tässä on juju:
1) Fruktoosin liikasaannin syynä on pääasiassa juomat, erityisesti maailmalla usein käytetty glukoosi-fruktoosisiirapilla maustetut juomat. Siirappien glukoosi-fruktoosi – suhde selviää vain valmistajalta kysymällä – jos silloinkaan. Annoskoko vaikuttaa merkittävästi: hunajalusikallisesta teessä saa 1 g ylimääräfruktoosia. Todennäköisesti herkimmätkin vatsat sietää pieniä käyttömääriä hyvin.

Mehut voi suurina määrinä olla suuri fruktoosin lähde, mutta en minä suosittele mehuja muutenkaan kuin harvoin enemmän ja usein käytettynä vain pari desiä päivässä. Koska hapot. Koska turha enegia. Koska se sokerin ja frukoosin LIIKASAANTI.

2) Fruktoosi imeytyy fasilitoidusti, kun sen kyytipoikana on glukoosi. Fruktoosi imeytyy passiivisesti vain , jos se on yksistään, mikä voi tapahtua  käytännössä, jos juodaan paljon glukoosi-fruktoosisiirapilla maustettuja limppareita tai mehuja. Varmistin tulevaa suolisto-kirjaani varten näitä tietoja Coca Colan kuluttajapalvelusta ja selvisi, että koska Suomessa ei käytetä siirappia vaan sokeria, tätä probleemaa ei ole. Tavissokerissa suhde glukoosin ja fruktoosin välillä on 50:50. (Sen sijaan, että ihmiset levittelee mitä kummallisempia juttuja elintarvikkeista netissä, kannataisi vaan soittaa ilmaisiin kuluttajapalveluihin. He selvittää asioita puolestasi. Tylsää sinällään, kun noita salaliitto-postauksia voi kirjottaa sitten vähemmän.

Case: Tuholaisainejäämät

Viikon pelottelu-palkinto menee uutiselle, jossa peloteltiin tuholaisainejäämillä. (Koska Halloween…? )Muuten hyvä, mutta kyseessä on (taas) Jenkkilä ja siellä on asiat eri tavalla. Jos haluat oikein välttää tuholaisjäämiä, voit tehdä muutaman helpon arkisen teon:

1. Pese kasvikset ja hedemät ennen syöntiä. Ulkolaiset marjat ainakin minä pesen – ellen jopa liota ja huuhtele. Pakastevadelmat pitää keittää ennen mussuttamista. (Jos tosi paljon ahdistaa, kuori. Silloin tosin menetät myös terveellisiä ravintoaineita, joita on usein kuorikerroksessa.)
2. Osta kotimaista.

”Kotimaisissa marjoissa ja vihanneksissa on harvoin sallittujen enimmäismäärien ylityksiä. Sallituissa rajoissa olevia pieniä määriä jäämiä löytyy eniten mansikoista ja omenoista.” – Lähde: Evira

Ongelman suuruusluokka ei ole järin suuri:

”Vuosittain noin 4–5 % näytteistä todetaan määräystenvastaisiksi. Useimmiten ne eivät kuitenkaan ole terveydelle haitallisia.

Näin siksi, että torjunta-aineiden hyväksymisvaiheessa jäämille määriteltävät enimmäisrajat asetetaan yleensä paljon tiukemmiksi kuin toksikologiset tutkimukset edellyttävät. Jos turvallisuusarvio edellyttää torjunta-aineen jäämän raja-arvoksi esimerkiksi 100 mg/kg, mutta maatalouskäytännöt osoittavat, että oikein käytettynä jäämiä jää vain 1 mg/kg, tulee sallituksi raja-arvoksi tiukempi, hyvän maatalouskäytännön mukainen raja-arvo.”- Lähde: Evira

Toista se on, kun mukeltaa kemikaalicoctailia, jota superruoaksikin kutsutaan:

”Yksi tunnetuimmista superfoodeista on kuivattuna käytettävä goji-marja, jota tuodaan Suomeen Kiinasta ja Yhdysvalloista. Tullilaboratorion vuosina 2009–2010 tutkimista goji-marjoista vain viidennes on kelvannut myyntiin. Marjoissa on ollut etenkin liikaa kasvinsuojeluaineita ja sulfiittia. Myös säteilytys on ollut niiden ongelma.” – Lähde: Taloussanomat

Jörökin tietää, että banaani on hyvää!

(Joku kommentoi ihan just, että banaanit pitää kuoria… yksi, kaksi, kolme…)

P.S. Eviralta kannattaa kysyä, kun vastaukset on näin selkeitä: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/vierasaineet/kasvinsuojeluainejaamat/usein+kysyttya/