Suolaa, suolaa… Vähemmän suolaa, please!

Rakkaat ravintoloitsijat, on tullut aika avata sanainen arkkuni teidän suolan käytöstä. Lisäksi puran kitinäni blogiin, sillä ystäväni eivät enää kestä ruokailla kanssani, koska joka kerta alan paasata tästä lounastaessamme. Varoitus, että nyt märisen sieluni kyllyydestä ja repostelen asian auki just niin kärkkäästi kuin olen aina halunnut, mutta en ole ikinä kehdannut. Silläkin uhalla, että kukaan ei halua enää minua asiakkaakseen.

Käydäänpäs ensin vähän läpi kokemuksiani… Tässä luonnollisesti vain muutama paikka ja lähinnä omat lähilounaspaikat. Runsassuolaiset ruoat ovat vitsaus oikeastaan KAIKISSA ravintoloissa.

Tämän urputusosion jälkeen sitten perustelut, MIKSI sitä suolaa pitäisi vähentää ruoanlaitossa ja ruokavaliossa.

Suolakaivokselta päivää

Deli Cafe Maya

Olen lukuisat kerrat manaillut (tyhmästi vain itsekseni) ruoan suolaisuutta, mutta viimeinen niitti oli se kasvisburgeri, jonka palautin keittiöön, sillä en kerta kaikkiaan KYENNYT syömään sitä. Sillä kerralla kommentoin myös yleisesti suolapitoisuuksia. Sen jälkeen en ole edes ulkaltanut salaattipöydästä nautiskelemaan.

Sis.Deli ja Latva

Parempia kuin moni muu, mutta toivoisin näissäkin paikoissa tasaisempaa (vähä-)suolaisuuslinjaa.

Block by Dylan

Herkullista ja hyvää salaattipöydässä, mutta vielä kun sitä suolaa saisi vähemmälle… Keitot hc-suolaisia (olen ottanut vaan maistinannoksia, koska en suolaisuuden takia oikein enää keittoaterioitakaan viitsi syödä).

Pompier

Aterioinnit jääneet pariin kertaan parissa eri paikassa, koska en kestä übersuolaista ruokaa. Muuten ois varmaan ihan hyvää, mutta on pilattu liialla suolalla annokset. Onhan se sääli.

Mat

Tässä paikassa olisi ollut tosi hyvä lounas, mutta sekä salaatit että lohi oli aivan jäätävän suolaisia. Kokemus ei parantunut, kun tarjoilija alkoi selittää, että niin, no, se feta nyt on mitä on. Se ei kuitenkaan ollut ainut suolainen osa ateriaa, että eipä se sekään tätä selitä.

Pari yleistä juttua

Ensinnäkin: SUOLAA VOI AINA LISÄTÄ, MUTTA SITÄ EI SAA POIS! Milloin, oi, milloin tämä menee perille?!

Vakioreseptit auttaisi asiaa, sillä yhdenkään kokin makuhermoihin ei näköjään voi luottaa. Lisäksi aistimiseen vaikuttaa se, tupakoiko, onko nenä tukossa, onko allergia-aika ja nenä siitä syystä tukossa jne. jne.

Toisekseen: FETA LIOTETAAN ENNEN TARJOILUA! Tätä nyt ei tajua mikään ravintola. Uskomatonta.

Kolmanneksi: Suola korostaa kyllä makuja, mutta nyt sitä on niin paljon, että se peittää ruoan omia makuja. Nyt lähes kaikki maistuu pelkästään suolakivelle. Tänks. Jos minä amatööri-kokkailijana osaan tehdä mausta vähäsuolaista ruokaa, niin on se kumma, että sitä ei ammattilaiset meinaa millään osata.

Hiljainen tappaja

Se on kuulkaa niin, että suolan liikasaanti on siitä demokraattinen terveysongelma, että se koskettaa niin rikasta kuin köyhää, hipsteriä kuin duunia, vegaania kuin lihaania. (Moni vegaani-erikoistuote ei muuten läpäise suolaseulaani.) Sama juttu on siten verenpaineen kanssa, sillä sen isoin selittävä tekijä on nimenomaan liiallinen suolan saanti. Suolan saannin rajaaminen alle 5 g/päivä merkitsee matalampaa verenpainetta, mikä taas tarkoittaa pienempää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai saada aivo- tai sydäninfarkti. Jos teitä, rakkaat ravintoloitsijat ei kiinnosta nämä asiat, niin odottakaa vaan sitä ensimmäistä sydäninfarktia. Jännästi alkaa kiinnostaa. T: sydänosastollakin työskennellyt ravitsemusterapeutti

Ennen kuin kommentit ”suolaa tarvitaan” tukkivat tämän postauksen, niin kerrottakoon, että ruokasuolaa (natriumkloridi) ei fysiologisesti tarvita. Sen sijaan natriumia kyllä tarvitaan. Sitä kuitenkin saadaan ruokavaliosta ilman lisättyä suolaa.

Kyllä: lisättyä suolaa ei tarvita. Se, että suolalisäys vedessä kesäkuumalla tuntuu helpottavan oloa ei vielä ole todiste siitä, että se oli välttämätön lisäys. Todennäköisesti kyse on enemmänkin adaptaation puutteesta kyseisessä tilanteessa. (Viisaammat saavat selittää tämän tieteellisemmin, jos on parempi selitys tarjolla.)

Suolan päälähteitä lisätyn suolan lisäksi ovat leivät, leikkeleet, juustot, maustekastikkeet sekä einesruoat. Niin, lisäaineet eivät suinkaan einesten ongelma – liikasuolaisuus, kasvisten vähyys ja huono rasvan laatu kyllä ovat.

Omassa keittiössäni nämä jutut on mleko hyvin hallinnassa, mutta omalla kohdallani tuo lounasravintoloissa syöminen on osoittautunut varsinaiseksi arkiseksi murheeksi.

Natriumista ei oikein voi puhua ilman kaliumin mainitsemista, sillä reilu kaliumin saanti taas auttaa alentamaan verenpainetta. Verenpaineen hoitona on siis niin suolan saannin vähentäminen kuin kaliumpitoisen ruoan ja juoman lisääminen. Erityisen hyviä kaliumin lähteitä ovat kasvikset, hedelmät, marjat ja pavut, jotka sisältävät moni tärkeitä ravintoaineita muutenkin.

WHO:n mukan ruokavaliosta olisi tärkeä saada natriumia alle 2 g/pv ja kaliumia vähintään 3,5 g/pv. Finravinto 2012 tutkimuksessa käy ilmi, että saanti on epätasapainossa: natriumia saadaan liikaa ja kaliumia nipinnapin riittävästi.

Hyvä muuten huomioida, että nykyään suolan saanti suositus on 5 g/päivä. Tuossa verrattiin aiempiin ravitsemussuosituksiin, jolloin oli vielä raja-arvot 6-7 g/päivä käytössä.

Screen Shot 2016-03-23 at 20.14.39

Lähde: Finravinto 2012

Mikä eniten ärsyttää?

Minua tässä ärsyttää erityisen paljon se, että terveyteni on muiden käsissä. Totta on, että myös teollisuudessa pitäisi vähentää suolan käyttöä roimasti, mutta kaupanhyllyllä sentään voin valita tuoteiden välillä, ravintolassa käytännössä en, varsinkaan lounaalla.

Toivoisin keittiöhenkilökunnalta ja  listojen suunnittelijoilta vähän freesimpää asennetta ruoanlaittoon: rasva ja suola – so last season.

Olen aika neuvoton tällä hetkellä tilanteen kanssa. 2,5 vuotta tilannetta tässä Helsingin keskustassa seuranneena alan olla aika väsynyt siihen, että lähden kettuuntuneena lounaalta.

Haluaisin syödä lounaani ulkona, koska se on helppoa, annokset olisi ilman suolaa/vähäsuolaisina herkullisia ja terveellisiä. Olen helposti valmis satsaamaan ulkona lounailuun. Mutta ei sitten.

Suolanatsi kuittaa (tyytymättömänä).

P.S. Muista: ainut hyvä suola on jodiotu suola.

Lisälukemista:

WHO: http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs393/en/

Suomalaiset ravitsemussuositukset: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf

http://syohyvaa.fi/vahemman-suolaa/

http://syohyvaa.fi/sairautta-liiasta-suolasta/

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Suolaa, suolaa… Vähemmän suolaa, please!

  1. Mä huomasin tän ruuan suolaisuuden palattuani Suomeen kolmen Bangkokissa eletyn kuukauden jälkeen. Kaikki, siis ihan kaikki ruoka maistui järkyttävän suolaiselta! Nyt viiden viikon Suomessa olon jälkeen mun makuaisti alkaa taas turtua siihen. Luulen, että suurin osa suomalaisista (taikka heidän makuaistinsa) on niin tottuneita siihen suolaisuuteen, että ruoka tuntuu mauttomalta, jos sitä ei kyllästetä suolalla.

    • Sanopa muuta. Todella harmillista. Belgiassa taasen käymässä ja yritän tarkastella suolan käyttöä rafloissa. So far tilanne paljon parempi kuin Suomessa. En ole vielä kitissyt ruoan suolaisuudesta.

  2. Paluuviite: Suolaa suoniin | Syö Hyvin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s